Luomuviljelyn perustaja Himalajalla: "Kasvata ruokaa, kasva ihmisiä"

Railan kylä sijaitsee 26 kilometrin päässä lähimmästä Haldvanin kaupungista ja ainoalta kolme kilometriä Railasta kulkevalta tieltä utelias matkailija joutuu omin avuin pääsemään mäntymetsän läpi aivan vuoren huipulle. Tila sijaitsee 1482 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Muntjakkien – haukkuva peuroja, leopardeja ja yöpurkkeja, joita näillä paikoilla esiintyy runsaasti, äänet muistuttavat jatkuvasti tilan asukkaita ja vierailijoita, että he jakavat elinympäristönsä valtavan määrän muiden elävien olentojen kanssa.

Luomuviljely Himalajalla houkuttelee monenlaisia ​​ammatteja edustavia ihmisiä kaikkialta maailmasta. Niitä kaikkia yhdistää kuitenkin yhteinen päämäärä – työskennellä luonnon ja yhteiskunnan hyväksi, kehittää kokonaisvaltaista, harmonista koulutusjärjestelmää ja ehkäistä kulutustahoista elämänasennetta. Projektin perustaja Gary Pant ilmaisee projektin olemuksen yksinkertaisesti: "Kasvata ruokaa, kasva ihmisiä." Hän keksi idean luomutilan perustamisesta 33 vuoden palveluksen jälkeen Intian armeijassa. Hänen mukaansa hän halusi palata esi-isiensä maahan ja näyttää kaikille, että maanviljely ja puutarhanhoito voivat olla täysin erilaisia ​​– myötävaikuttaa ympäristön ja ihmisen itsensä kehitykseen. ”Kysyin kerran tyttärentyttäreltäni, mistä maito tulee. Hän vastasi: "Äitini antaa sen minulle." "Mistä äiti sen saa?" Kysyin. Hän sanoi, että hänen isänsä toi sen äidilleen. "Ja isä?" Minä kysyn. "Ja isä ostaa sen pakettiautosta." "Mutta mistä se sitten tulee pakettiautosta?" En peräänny. "Tehtaalta". "Tarkoitat siis, että maito tehdään tehtaassa?" Kysyin. Ja 5-vuotias tyttö vahvisti epäröimättä, että maidon lähde oli tehdas. Ja sitten tajusin, että nuorempi sukupolvi on täysin irti maasta, heillä ei ole aavistustakaan, mistä ruoka tulee. Aikuinen sukupolvi ei ole kiinnostunut maasta: ihmiset eivät halua tahrata käsiään, he haluavat löytää puhtaamman työn ja myydä maata penneillä. Päätin, että minun on yksinkertaisesti tehtävä jotain yhteiskunnan hyväksi ennen kuin jään eläkkeelle”, Gary sanoo. Hänen vaimonsa Richa Pant on toimittaja, opettaja, matkustaja ja äiti. Hän uskoo, että maan ja luonnon läheisyys mahdollistaa lapsen kasvamisen harmonisena eikä joudu kulutuksen ansaan. "Vasta kun alkaa elää rinnakkain luonnon kanssa, tajuaa, kuinka vähän todella tarvitset", hän sanoo. Toinen hankkeen perustaja, Eliot Mercier, asuu nyt suurimman osan ajasta Ranskassa, mutta on aktiivisesti mukana talouden kehittämisessä. Hänen unelmansa on laajentaa koulutusalustojen verkostoa ja yhdistää ihmisiä ja erilaisia ​​organisaatioita planeettamme ekologisen hyvinvoinnin varmistamiseksi. "Ilman näkeminen ihmisten yhdistävän uudelleen maahan, katsella luonnon ihmeitä", Eliot myöntää. "Haluan näyttää, että maanviljelijänä oleminen on tänä päivänä ainutlaatuinen henkinen ja emotionaalinen kokemus."

Tähän elämykseen voi liittyä kuka tahansa: hankkeella on omat nettisivut, joilla pääsee tutustumaan tilan elämään, sen asukkaisiin ja periaatteisiin. Viisi periaatetta:

— jakaa resursseja, ideoita, kokemuksia. Resurssien keräämisen ja moninkertaistamisen painottaminen vapaan vaihdon sijasta johtaa siihen, että ihmiskunta kuluttaa enemmän ja käyttää käytettävissä olevia resursseja vähemmän järkevästi. Himalajan tilalla vieraat ja tilan asukkaat – opiskelijat, opettajat, vapaaehtoiset, matkailijat – valitsevat toisenlaisen elämäntavan: elää yhdessä ja jakaa. Jaettu asunto, yhteinen keittiö, tilaa työlle ja luovuudelle. Kaikki tämä edistää terveemmän yhteiskunnan muodostumista ja auttaa luomaan syvempiä ja tunnepitoisempia suhteita.

– tuoda tieto kaikkien saataville. Talouden asukkaat ovat varmoja siitä, että ihmiskunta on valtava perhe, ja jokaisen yksittäisen ihmisen tulisi tuntea olevansa mestari, jolla on kaikki tähän asemaan liittyvät vastuut. Tila on avoin kaikille, ja jokaiselle ihmisryhmälle – koululaisille, korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille, kaupunkilaisille, harrastelijapuutarhureille, tiedemiehille, paikallisille maanviljelijöille, matkailijoille ja turisteille – sen asukkaat pyrkivät kehittämään erityisen, hyödyllisen ja jännittävän koulutusohjelman, joka Voimme välittää heille yksinkertaisen ajatuksen: olemme kaikki vastuussa maataloudesta ja ruoan laadusta, ekologiasta ja ympäristöstä, koska olemme yhden perheen jäseniä.

– oppia kokemuksesta. Tilan perustajat ja asukkaat ovat varmoja, että tehokkain tapa tuntea itsensä ja ympäröivän maailman on oppia käytännön kokemuksista. Vaikka tosiasiat, olivatpa ne kuinka vakuuttavia tahansa, vetoavat vain älykkyyteen, kokemus ottaa aistit, kehon, mielen ja sielun kokonaisuudessaan mukaan tietämisprosessiin. Siksi tila on erityisen lämmin vastaanottaa opettajia ja kouluttajia, jotka haluavat kehittää ja toteuttaa käytännön koulutuskursseja luomuviljelyn, maaperän kulttuurin, luonnon monimuotoisuuden, metsätutkimuksen, ympäristönsuojelun ja kaikilla muilla aloilla, jotka voivat tehdä maailmasta parempi paikka. kestävää ja ympäristöystävällistä.

– pitää huolta ihmisistä ja maapallosta. Tilan asukkaat haluavat kehittää jokaisessa ihmisessä huolenpidon ja vastuun tunteen koko ihmiskuntaa ja koko planeettaa kohtaan. Maatilan mittakaavassa tämä periaate tarkoittaa, että kaikki sen asukkaat ottavat vastuuta toisistaan, luonnonvaroista ja taloudesta.

— harmoninen ja monimutkainen terveyden ylläpito. Se, miten ja mitä syömme, vaikuttaa suoraan terveyteemme. Maatilaelämä mahdollistaa hyvän mielen ja kehon ylläpitämisen monin eri tavoin – terveellisesti syömällä, joogaamalla, työskentelemällä maan ja kasvien parissa, tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden yhteisön jäsenten kanssa, suorassa kontaktissa luontoon. Tämän monimutkaisen terapeuttisen vaikutuksen avulla voit samanaikaisesti vahvistaa ja ylläpitää fyysistä, henkistä ja henkistä terveyttä. Ja tämä, näet, on erittäin tärkeää maailmassamme, joka on täynnä stressiä.

Himalajan maatalous elää sopusoinnussa luonnon rytmien kanssa. Keväällä ja kesällä siellä kasvatetaan vihanneksia, kylvetään maissia, korjataan talvisatoa (jos tällä lämpimällä alueella voi edes puhua talvesta) ja valmistaudutaan sadekauteen. Heinäkuusta syyskuuhun monsuunien myötä tulee hedelmäpuiden (mango, litsi, guava, avokado) hoito ja puiden istuttaminen metsään ja tilan laitamille sekä lukeminen ja tutkimus. Lokakuusta tammikuuhun, eli Himalajalla on syksy ja talvi, tilan asukkaat perustavat kotitalouden rankkasateiden jälkeen, korjaavat asuin- ja ulkorakennuksia, valmistelevat peltoja tulevaa satoa varten sekä korjaavat myös palkokasveja ja hedelmiä – omenoita, persikoita, aprikooseja.

Luomuviljely Himalajalla on paikka tuoda ihmiset yhteen, jotta he voivat jakaa kokemuksiaan, ideoitaan ja tehdä yhdessä maapallosta vauraamman paikan asua. Tilan asukkaat ja vieraat yrittävät omalla esimerkillään näyttää, että jokaisen panos on tärkeä ja että yhteiskunnan ja koko planeetan hyvinvointi on mahdotonta ilman tarkkaavaista suhtautumista luontoon ja muihin ihmisiin.

 

Jätä vastaus