Kansainvälisen energiajärjestön raportin mukaan noin 6,5 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain ilmansaasteiden vuoksi! Maailman terveysjärjestön vuoden 2012 raportissa todettiin, että 3,7 miljoonaa kuolemaa vuodessa liittyy ilmansaasteisiin. Kuolemien määrän kasvu epäilemättä korostaa ongelman laajuutta ja osoittaa kiireellisten toimenpiteiden tarpeen.
Tutkimusten mukaan ilmansaasteista on tulossa neljänneksi suurin uhka ihmisten terveydelle huonon ruokavalion, tupakoinnin ja korkean verenpaineen jälkeen.
Tilastojen mukaan kuolemia aiheuttavat pääasiassa sydän- ja verisuonitaudit, kuten sepelvaltimotauti, aivohalvaus, krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus, keuhkosyöpä ja lasten akuutit alahengitystieinfektiot. Näin ollen ilmansaaste on maailman vaarallisin syöpää aiheuttava tekijä, ja sitä pidetään passiivista tupakointia vaarallisempana.
Monet ilmansaasteista johtuvat kuolemantapaukset tapahtuvat kaupungeissa, jotka ovat kehittyneet nopeasti viime vuosikymmeninä.
Seitsemän 7 kaupungista, joissa ilmansaaste on korkein, sijaitsee Intiassa, maassa, joka on kasvanut nopeasti viime vuosina. Intia on vahvasti riippuvainen hiilestä energiatarpeensa tyydyttämisessä, ja se turvautuu usein likaisimpien kivihiilen käyttöön pitääkseen kehityksen vauhdissa. Myös Intiassa on hyvin vähän ajoneuvoja koskevia säännöksiä, ja katupalot voivat usein nähdä syntyvän jätteenpolton vuoksi. Tämän vuoksi suuret kaupungit ovat usein savusumun peitossa. New Delhissä ilmansaasteiden vuoksi keskimääräinen elinajanodote lyhenee 15 vuodella!
Tilannetta pahentaa ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus, joka aiheuttaa enemmän pölyhiukkasia nousevan ilmaan.
Ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen noidankehällä on kaikkialla Intiassa pelottavia seurauksia. Esimerkiksi Himalajan jäätiköt tarjoavat vettä jopa 700 miljoonalle ihmiselle koko alueella, mutta päästöt ja lämpötilan nousu saavat ne hitaasti sulamaan. Niiden kutistuessa ihmiset yrittävät löytää vaihtoehtoisia vesilähteitä, mutta kosteikot ja joet kuivuvat.
Kosteikkojen kuivuminen on vaarallista myös siksi, että kuivuneilta alueilta ilmaa saastuttavat pölyhiukkaset nousevat ilmaan – mitä tapahtuu esimerkiksi Zabolin kaupungissa Iranissa. Samanlainen ongelma on osissa Kaliforniaa, kun Salton Sea on kuivumassa vesilähteiden liikakäytön ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Aiemmin kukoistava vesistö on muuttumassa autioksi paikka, joka heikentää väestöä hengitystiesairauksiin.
Peking on kaupunki, joka on maailmankuulu erittäin vaihtelevasta ilmanlaadustaan. Taiteilija, joka kutsuu itseään Brother Nutiksi, on tehnyt siellä mielenkiintoisen kokeen näyttääkseen ilmansaasteiden tason. Hän käveli ympäri kaupunkia pölynimurin kanssa, joka imee ilmaa. 100 päivän kuluttua hän teki tiilen pölynimurin imemistä hiukkasista. Siten hän välitti yhteiskunnalle huolestuttavan totuuden: jokainen kaupungissa kävelevä ihminen saattoi kerääntyä samanlaista saastetta kehoonsa.
Pekingissä, kuten kaikissa kaupungeissa, köyhät kärsivät eniten ilmansaasteista, koska heillä ei ole varaa kalliisiin ilmanpuhdistimiin ja he työskentelevät usein ulkona, missä he ovat alttiina saastuneelle ilmalle.
Onneksi ihmiset ymmärtävät, että tätä tilannetta on yksinkertaisesti mahdotonta sietää enää. Toimintakehotuksia kuullaan ympäri maailmaa. Esimerkiksi Kiinassa on kasvava ympäristöliike, jonka jäsenet vastustavat kauhistuttavaa ilmanlaatua ja uusien hiili- ja kemiantehtaiden rakentamista. Ihmiset ymmärtävät, että tulevaisuus on vaarassa, ellei toimiin ryhdytä. Hallitus vastaa kehotuksiin yrittämällä vihreää taloutta.
Ilman puhdistaminen on usein niin yksinkertaista kuin uusien autojen päästöstandardien noudattaminen tai naapuruston roskien siivoaminen. Esimerkiksi New Delhi ja New Mexico ovat ottaneet käyttöön tiukempia ajoneuvojen valvontaa savusumun vähentämiseksi.
Kansainvälinen energiajärjestö on sanonut, että 7 prosentin vuotuinen investointi puhtaisiin energiaratkaisuihin voisi ratkaista ilmansaasteiden ongelman, vaikka lisätoimia todennäköisesti tarvitaan.
Hallitusten eri puolilla maailmaa ei pitäisi enää vain asteittain luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä, vaan alkaa vähentää niiden käyttöä rajusti.
Ongelma pahenee entisestään, kun ajatellaan kaupunkien odotettua kasvua tulevaisuudessa. Vuoteen 2050 mennessä 70 prosenttia ihmiskunnasta asuu kaupungeissa, ja vuoteen 2100 mennessä maailman väestö voi kasvaa lähes 5 miljardilla ihmisellä.
Liian monta elämää on vaakalaudalla muutosten lykkäämiseksi. Planeetan väestön on yhdistyttävä ilmansaasteiden torjumiseksi, ja jokaisen ihmisen panos on tärkeä!