"Ruotsi on loppunut roskista!"
"Skandinaavit ovat valmiita tuomaan naapureiden jätteitä!"
Muutama kuukausi sitten tabloidit ympäri maailmaa puhkesivat samankaltaisten otsikoiden tulvaan. Ruotsalaiset ovat järkyttäneet planeetan. Tällä kertaa ei voitolla Euroviisuissa tai jääkiekon MM-kisoissa, vaan loistavalla asenteella omaa luontoa kohtaan. Kävi ilmi, että he yhdistivät mahdotonta: he siivosivat ympäristön ja tienasivat sillä rahaa! Mutta juuri näin sen pitäisi olla XNUMX. vuosisadalla. Katsotaanpa tarkemmin.
Salaisuus piilee kaikenlaisten jätteiden matemaattisessa käsittelyssä, joka kerätään ja erotetaan huolellisesti. Maan tärkein ansio on väestön kokonaiskoulutus ja kasvatus. Skandinaavilaiset ovat puolen vuosisadan ajan muodostaneet tietoisuutta luonnon hauraudesta ja ihmisen tuhoisasta vaikutuksesta. Tämän päivän tuloksena:
Jokaisessa perheessä on 6-7 ämpäriä, joista jokainen on suunniteltu tiukasti tietyntyyppisille jätteille (metalli, paperi, muovi, lasi, ja siellä on myös roskakori, jota ei voida kierrättää);
· kaatopaikkoja ei ole juurikaan jäljellä, ja säilyneet vievät vain vähän pinta-alaa;
Jätteestä on tullut polttoainetta.
Jossain vaiheessa monivuotinen progressiivinen liike antoi konkreettisen tuloksen: kuka tahansa ruotsalainen koululainen tietää, että tyhjästä kivennäisvesipullostaan valmistetaan uusi pullo vielä 7 kertaa kierrätyksen aikana. Ja sitten muovijäte menee voimalaitokselle ja muunnetaan kilowattitunteiksi. Tukholmassa on nykyään 45 % sähköstä kierrätysjätteestä.
Joten on parempi kerätä roskat erikseen kuin hajottaa ne ympärillesi. Mitä mieltä sinä olet?
Päiväkodissa lapsia opetetaan leikkisällä tavalla heittämään roskat pois oikein. Sitten tämä "peli" selitetään tieteellisestä näkökulmasta. Tuloksena puhtaat kadut, kaunis luonto ja erinomainen ekologia.
Ruotsiin on luotu laaja jätteenkierrätysasemien verkosto. Ne ovat erikoistuneita ja kaikkien asukkaiden käytettävissä. Jätteiden toimitus tapahtuu kuljetuksella, joka on varustettu tiettyä lastia varten. Vuonna 1961 Ruotsissa käynnistettiin ainutlaatuinen hanke – maanalainen ilmakanava jätteiden kuljetukseen. Kerran päivässä hylätyt roskat kulkevat voimakkaan ilmavirran vaikutuksesta tunnelijärjestelmän läpi kierrätysasemalle. Täällä se suodatetaan, puristetaan ja joko hävitetään tai kierrätetään edelleen.
Suuret roskat (TV, rakennusmateriaalit, huonekalut) viedään asemalle, missä ne lajitellaan, lajitellaan huolellisesti osiin. Valmistajat ostavat näitä osia ja valmistavat uusia televisioita, rakennusmateriaaleja ja huonekaluja.
Mukaan tulee myös kemikaaleja. Kotitalouskemikaalien kierrätysasema erottaa elementit ja lähettää ne eteenpäin – joko kierrätykseen tai jatkotuotantoon. Huoltoasemilla toimii erikoistuneet ekoasemat käytetyn öljyn ja muiden kemikaalien keräämiseen. Jätepisteet sijaitsevat kävelymatkan päässä. Suuret asemat sijoitetaan 1 asema 10-15 tuhatta asukasta kohti. Kaikkien käsittelyasemien palvelut ovat väestölle ilmaisia. Kyseessä on valtion ja yksityisten yritysten rahoittama julkinen pitkän aikavälin kehityshanke.
"Dekonstruktio" on Ruotsin purkuohjelman nimi. Vanha talo puretaan osiin, jotka kuljetetaan käsittelylaitokseen. Joten käytetyistä rakennusmateriaaleista saadaan uusia, jotka ovat täysin laatustandardien mukaisia.
Ruotsalaiset kannustavat jätteiden erilliseen keräykseen "ruplissa" (kruunu, euro – tämä ei ole enää niin tärkeää). Jopa pienessä kylässä voit nähdä erikoiskoneen, johon voit laittaa muovipullon ja "muuntaa" sen heti kovaksi valuutaksi. Itse asiassa palautat rahat, jotka valmistaja sisällyttää tuotteen hintaan astiaan – käytät vain itse tuotteeseen. Loistavaa, eikö?
Ruotsin 15 ympäristötavoitetta
1999 Pohjoismaan hallitus hyväksyy 15 pisteen listan, joiden tarkoituksena on tehdä valtiosta puhdas ja ystävällinen ihmisille.
1. Puhdas ilma
2. Korkealaatuinen pohjavesi
3. Kestävät järvet ja kanavat
4. Kosteikkojen luonnollinen tila
5. Tasapainoinen meriympäristö
6. Kestävät rannikkoalueet ja saaristot
7. Ei rehevöitymistä, vain luonnollista hapettumista
8. Metsän rikkaus ja monimuotoisuus
9. Vakaa viljelysmaa
10. Majesteettiset vuoristoalueet
11. Hyvä kaupunkiympäristö
12. Myrkytön ympäristö
13. Säteilyturvallisuus
14. Suojaava otsonikerros
15. Vähentynyt ilmastovaikutus
Tavoitteena on saada lista valmiiksi vuoteen 2020 mennessä. Oletko tehnyt tulevaisuuden tehtävälistasi? Tiedätkö monia maita, jotka tekevät tällaisia listoja itselleen?
Uusimpien teknisten ratkaisujen käyttöönotto jätteiden keruun, lajittelun ja käsittelyn kaikissa vaiheissa on johtanut siihen, että Ruotsi on tullut riippuvaiseksi säännöllisestä jätteiden vastaanottamisesta. Väestön taloja lämmitetään polttamalla jätettä täsmälleen samalla tavalla kuin energiajärjestelmä toimii tällä polttoaineella (suurelta osin). Onneksi naapurit ilmaisivat halukkuutensa auttaa – Norja on valmis toimittamaan vuosittain jopa 800 tuhatta tonnia jätettä.
Jätteenpolttolaitoksissa ilmakehään joutuvien haitallisten alkuaineiden määrä on pienempi (jopa 1 %). Tällaisen lähestymistavan ekologinen jalanjälki yhteiskunnan elämän järjestämiseen on minimaalinen.
Ja nyt Ruotsin pääministerin Stefan Loffenin sanat, jotka hän lausui YK:n yleiskokouksessa, eivät kuulosta nyt niin utopistiselta. Loffen sanoi, että hänen maansa haluaa olla ensimmäinen valtio maailmassa, joka luopuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
Vuoteen 2020 mennessä kaupunkiliikenteen on tarkoitus siirtää jäte- ja elintarviketeollisuuden jätteistä valmistetulla biokaasulla toimiviin autoihin.
Venäjän federaatio: noin 60 miljoonaa tonnia kiinteää yhdyskuntajätettä vuosittain. 400 kg maan asukasta kohden. Avfall Sverigen mukaan vuonna 2015 jokainen ruotsalainen tuotti 478 kiloa jätettä. Yhteensä maassa syntyy vuosittain yli 4 miljoonaa tonnia jätettä.
Käsittelyaste on 7-8 %. 90 % jätteistä varastoidaan avoimille kaatopaikoille. Kotimaiset asiantuntijat ovat tutkineet Ruotsin kokemuksia (maa muuten kutsuu asiantuntijoita ympäri maailmaa ja on valmis jakamaan teknologioitaan ja kokemustaan jätteiden hävittämisestä) ja liikettä kohti kierrätystä ja jätteiden kierrätystä on alettu jäljittää.
Viimeisimpien tietojen mukaan Ruotsissa jätetilanne on seuraava:
kierrättää - 50,6%,
palovammoja energiantuotannossa – 48,6 %
kaatopaikoille – 0,8 %.
Niiden jätettä poltetaan vuosittain jopa 2 miljoonaa tonnia. Vuonna 2015 Ruotsi toi ja käsitteli 1,3 miljoonaa tonnia jätettä Isosta-Britanniasta, Irlannista ja Norjasta.
Zero Waste on mottomme. Haluaisimme tuottaa vähemmän jätettä ja käyttää uudelleen kaiken syntyvän jätteen tavalla tai toisella. Täydellisyydellä ei ole rajaa, ja olemme intohimoisia tämän prosessin suhteen.
Tämä on jäte- ja kierrätysyhdistyksen johtajan Wayne Wykvistin lausunto.
Ruotsalaiset avasivat tieteiskirjallisuuden maailman. He lähestyivät ekologiaa kaikella vastuulla yhdistäen yhteiskunnan koulutuksen, teollisen teknologian ja tieteelliset saavutukset yhdeksi voimaksi. Joten he siivosivat maansa roskista – ja nyt he auttavat muita. Joku yrittäjä, joku neuvo. Ennen kuin jokainen ymmärtää roolinsa kaatopaikkojen kasvussa, meidän tarvitsee vain katsoa skandinaaveja ja ihailla heitä.