Avioero ei ole helppoa kaikille. Päässämme luomamme ihanne on murenemassa. Tämä on vahva ja terävä isku todellisuutta vastaan. Tämä on totuuden hetki – sellainen totuus, jota emme usein halua hyväksyä. Mutta viime kädessä paras tapa päästä eroon tästä on oppia avioerosta. Luettelo omasta avioerostani oppimistani opetuksista on loputon. Mutta on kolme tärkeää oppituntia, jotka ovat auttaneet minua tulemaan naiseksi, joka olen tänään.
Rakkausoppitunti #1: Rakkautta on monissa muodoissa.
Opin, että rakkautta on monessa muodossa. Eikä kaikkea rakkautta ole tarkoitettu romanttiseen kumppanuuteen. Ex-mieheni ja minä rakastimme toisiamme syvästi, se ei vain ollut romanttista. Rakkauskielemme ja luontomme olivat erilaisia, emmekä löytäneet onnellista välinettä, jota molemmat ymmärtäisimme. Olemme molemmat opiskelleet joogaa ja joitain henkisiä käytäntöjä, joten kunnioitimme toisiamme ja halusimme tehdä sitä, mikä oli toisen etujen mukaista. Tiesin, etten ollut oikea hänelle, ja päinvastoin.
Joten oli parempi jatkaa, kun olimme vielä nuoria (27-vuotiaita) ja meillä oli elämän kipinä jäljellä. Viiden vuoden suhteen ei tapahtunut mitään loukkaavaa tai traumaattista, joten sovittelun aikana olimme molemmat valmiita antamaan toiselle mitä meillä oli. Se oli kaunis ele, jolla annoimme rakkautta. Opin rakastamaan ja päästämään irti.
Rakkausoppitunti #2: Minulla on velvollisuus pysyä uskollisena itselleni, jotta suhde onnistuisi.
Useimmissa aiemmissa suhteissani eksyin kumppaniini ja luovuin siitä, kuka olin, jotta voisin muotoilla itseni hänelle. Tein saman avioliitossani ja minun piti taistella saadakseni takaisin sen, mitä olin menettänyt. Ex-mieheni ei ottanut sitä minulta. Itse hylkäsin sen mielelläni. Mutta avioeron jälkeen lupasin itselleni, että en anna tämän tapahtua uudestaan. Kävin läpi monta kuukautta masennusta ja syvää kipua, mutta käytin tämän ajan työskennelläkseni itseni kanssa ja "älä ota tätä avioeroa turhaan" – viimeiset sanat, jotka ex-mieheni sanoi minulle, kun erosimme. Hän tiesi, että minun tarpeeni löytää itseni uudelleen oli tärkein syy, miksi eromme.
Pidin sanani ja työskentelin itseni kanssa joka päivä – ei väliä kuinka tuskallista oli kohdata kaikki virheeni, varjoni ja pelkoni. Tästä syvästä tuskasta tuli lopulta syvä rauha. Se oli jokaisen kyyneleen arvoista.
Minun piti pitää lupaus hänelle ja itselleni. Ja nyt minun on pysyttävä uskollisena itselleni parisuhteessa ja löydettävä keskitie tilani pitämisen ja itseni luovuttamisen välillä. Minulla on tapana olla antava auttaja. Avioero auttoi minua täydentämään varantojani uudelleen.
Rakkausoppitunti #3: Suhteet, kuten kaikki asiat, ovat epävakaita.
Minun piti oppia hyväksymään, että asiat muuttuvat aina, vaikka kuinka paljon toivoisimme niiden olevan toisin. Olin ensimmäinen ystävistäni, joka erosi, ja vaikka ajattelin sen olevan oikein, tunsin silti olevani epäonnistunut. Jouduin kestämään tämän pettymyksen, tilapäisen tuskan ja syyllisyyden kaikesta rahasta, jonka vanhempani käyttivät hääihimme ja kotimme käsirahasta. He olivat enemmän kuin anteliaita, ja jonkin aikaa se oli hyvin merkittävää. Onneksi vanhempani olivat erittäin ymmärtäviä ja halusivat vain minun olevan onnellinen. Heidän irtautumisensa rahankäytöstä (vaikka se ei olisi tarpeeksi) on aina ollut minulle voimakas esimerkki todellisesta hyväntekeväisyydestä.
Avioliittoni epävakaisuus on auttanut minua oppimaan arvostamaan jokaista hetkeä sen jälkeen seuraavan poikaystäväni kanssa ja parisuhteessani nyt. En usko, että nykyinen suhteeni kestää ikuisesti. Ei ole enää satua, ja olen niin kiitollinen tästä oppitunnista. Parisuhteessa on työtä ja enemmän työtä. Kypsä suhde tietää, että se päättyy, oli se sitten kuolema tai valinta. Siksi arvostan jokaista hetkeä, jonka minulla on hänen kanssaan, koska se ei kestä ikuisesti.
En ole koskaan kuullut rakkaudellisemmasta avioerosta kuin minun. Kukaan ei usko, kun kerron tarinani. Olen kiitollinen tästä kokemuksesta ja monista asioista, jotka ovat auttaneet muovaamaan sitä, mikä olen tänään. Opin, että voin voittaa itseni pimeimmät paikat, ja näen myös, että tunnelin päässä oleva valo on aina valoa sisälläni.