Nykypäivän lapset kasvavat sosiaalisten verkostojen valtavan vaikutuksen alaisena. Ne eivät vain yhdistä meitä toisiimme, vaan tarjoavat myös lukemattomia työkaluja itsemme edistämiseen ja mainostamiseen. Kuinka auttaa heitä kasvamaan ystävällisiksi ja olemaan kiinnittyneinä vain itseensä? Istuttaa heihin vaatimattomuutta – myös itsensä ja kykyjensä arvioinnissa. Tämä ominaisuus voi avata lapselle uusia näköaloja.
Mikä erottaa nöyrät ihmiset? Tutkijat korostavat kahta näkökohtaa. Henkilökohtaisella tasolla tällaiset ihmiset ovat itsevarmoja ja avoimia uudelle tiedolle. He eivät toimi ylimielisesti, mutta eivät myöskään aliarvosta itseään. Sosiaalisella tasolla he keskittyvät ympärillään oleviin ja arvostavat heitä.
Äskettäin psykologi Judith Danovich ja hänen kollegansa suorittivat tutkimuksen, johon osallistui 130 6–8-vuotiasta lasta. Tutkijat pyysivät lapsia ensin arvioimaan tietonsa 12 kysymyksellä. Jotkut niistä liittyivät biologiaan. Esimerkiksi lapsilta kysyttiin: "Miksi kalat voivat elää vain vedessä?" tai "Miksi joillain ihmisillä on punaiset hiukset?" Toinen osa kysymyksistä liittyi mekaniikkaan: "Kuinka hissi toimii?" tai "Miksi auto tarvitsee kaasua?"
Lapsille annettiin sitten kumppaniksi lääkäri tai mekaanikko arvioimaan, kuinka moneen kysymykseen heidän tiiminsä pystyi vastaamaan. Lapset itse valitsivat, kuka ryhmästä vastaa kuhunkin kysymykseen. Tiedemiehet pitivät vaatimattomampia lapsia, jotka arvioivat tietonsa huonommin ja delegoivat vastauksia kysymyksiin joukkuetoverilleen. Kysymysten ja vastausten kierroksen jälkeen tutkijat arvioivat lasten älykkyyttä nopealla IQ-testillä.
Lapset, jotka delegoivat vastauksia kysymyksiin kumppanilleen, havaitsivat ja analysoivat virheitään tarkemmin.
Kokeen seuraava vaihe oli tietokonepeli, jossa oli tarpeen auttaa eläintarhanhoitajaa saamaan kiinni häkeistä karannut eläimet. Tätä varten lasten piti painaa välilyöntiä nähdessään tiettyjä eläimiä, mutta ei orangutaneja. Jos he löivät välilyöntiä nähdessään orangutanin, se laskettiin virheeksi. Kun lapset pelasivat peliä, heidän aivotoimintansa tallennettiin elektroenkefalogrammilla. Tämä antoi tutkijoille mahdollisuuden nähdä, mitä tapahtuu lasten aivoissa, kun he tekevät virheen.
Ensinnäkin vanhemmat lapset osoittivat vaatimattomampaa kuin nuoremmat osallistujat. Toiseksi, lapset, jotka arvioivat tietonsa vaatimattomammin, osoittautuivat älykkäämmiksi älykkyystesteissä.
Huomasimme myös lasten käyttäytymisen välisen suhteen kokeen eri vaiheissa. Lapset, jotka delegoivat vastauksia kysymyksiin kumppanilleen, huomasivat ja analysoivat virheitään useammin, mistä on osoituksena tietoiselle virheanalyysille tyypillinen aivojen toimintamalli.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että vaatimattomuus auttaa lapsia olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja hankkimaan tietoa. Hidastumalla huomaamaan ja analysoimaan virheensä sen sijaan, että he jättäisivät huomioimatta tai kieltäisivät sen, nöyrät lapset tekevät vaikean tehtävän mahdollisuudeksi kehittyä.
Toinen havainto on, että vaatimattomuus kulkee käsi kädessä määrätietoisuuden kanssa.
Tutkijat ehdottavat myös, että vaatimattomat lapset huomaavat ja arvostavat tätä ominaisuutta muissa paremmin. Tutkijat Sarah Aga ja Christina Olson järjestivät sarjan kokeita ymmärtääkseen, kuinka lapset näkevät toiset ihmiset. Osallistujia pyydettiin kuuntelemaan kolmen henkilön vastausta kysymyksiin. Yksi vastasi ylimielisesti, piittaamatta muiden ihmisten uskomuksista. Toinen on pidättyväinen ja epäluuloinen. Kolmas osoitti vaatimattomuutta: hän oli tarpeeksi itsevarma ja samalla halukas hyväksymään muita näkökulmia.
Tutkijat kysyivät osallistujilta, pitivätkö he näistä ihmisistä ja haluaisivatko he viettää aikaa heidän kanssaan. 4-5-vuotiaat lapset eivät osoittaneet erityistä suosiota. 7-8-vuotiaat koehenkilöt pitivät parempana vaatimatonta ihmistä ylimielisen sijaan. 10-11-vuotiaat lapset mieluummin vaatimattomia kuin ylimielisiä ja päättämättömiä.
Tutkijat kommentoivat tuloksia: ”Nöyrät ihmiset ovat tärkeitä yhteiskunnalle: he helpottavat ihmissuhteita ja konfliktien ratkaisuprosessia. Ihmiset, jotka ovat vaatimattomia älyllisten kykyjensä arvioinnissa, ovat nuoresta iästä lähtien positiivisia muiden silmissä.
Toinen havainto on, että vaatimattomuus kulkee käsi kädessä tarkoituksen kanssa. Psykologi Kendall Cotton Bronkin tutkimuksessa tavoitteelliset lapset osoittivat vaatimattomuutta haastatteluissa tutkimusryhmän jäsenten kanssa. Nöyryyden ja määrätietoisuuden yhdistelmä auttoi heitä löytämään mentorit ja työskentelemään samanhenkisten ikätovereiden kanssa. Tämä ominaisuus sisältää halukkuuden pyytää muilta apua, mikä antaa lapsille mahdollisuuden saavuttaa tavoitteensa ja lopulta kehittyä.