1. Suurin osa ihmisten käyttämästä vedestä on maataloudessa
Maatalous kuluttaa merkittävän osan maailman makean veden varoista – sen osuus on lähes 70 % kaikesta vedestä. Tämä luku voi nousta yli 90 prosenttiin Pakistanin kaltaisissa maissa, joissa maatalous on yleisintä. Ellei merkittäviä ponnisteluja tehdä ruokahävikin vähentämiseksi ja maatalouden veden tuottavuuden lisäämiseksi, maataloussektorin veden kysynnän ennustetaan kasvavan edelleen tulevina vuosina.
Elintarvikkeiden kasvattaminen karjalle vaarantaa maailman ekosysteemejä, jotka ovat vaarassa rappeutua ja saastua. Jokien ja järvien suistoissa esiintyy ympäristön kannalta epäsuotuisten levien kukintaa lannoitteiden lisääntymisen seurauksena. Myrkyllisten levien kerääntyminen tappaa kaloja ja saastuttaa juomaveden.
Suuret järvet ja jokien suistot ovat kutistuneet huomattavasti vuosikymmeniä kestäneen vedenpoiston jälkeen. Tärkeät kosteikkojen ekosysteemit kuivuvat. On arvioitu, että puolet maailman kosteikoista on jo kärsinyt, ja hävikki on lisääntynyt viime vuosikymmeninä.
2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa vesivarojen jakautumisen ja laadun muutoksiin reagoimista
Ilmastonmuutos vaikuttaa vesivarojen saatavuuteen ja laatuun. Globaalin lämpötilan noustessa äärimmäiset ja epäsäännölliset sääilmiöt, kuten tulvat ja kuivuus, ovat yleistyneet. Yksi syy on se, että lämpimämpi ilmapiiri sitoo enemmän kosteutta. Nykyisen sadekuvion odotetaan jatkuvan, minkä seurauksena kuivat alueet muuttuvat kuivemmiksi ja märät alueet kosteammiksi.
Myös veden laatu on muuttumassa. Jokien ja järvien korkeammat veden lämpötilat vähentävät liuenneen hapen määrää ja tekevät elinympäristöstä vaarallisemman kaloille. Lämpimät vedet sopivat myös paremmin haitallisten levien kasvulle, jotka ovat myrkyllisiä vesieliöille ja ihmisille.
Keinotekoisia järjestelmiä, jotka keräävät, varastoivat, siirtävät ja käsittelevät vettä, ei ole suunniteltu mukautumaan näihin muutoksiin. Sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon tarkoittaa investointeja kestävämpään vesiinfrastruktuuriin kaupunkien viemäröintijärjestelmistä veden varastointiin.
3. Vesi on yhä enemmän konfliktien lähde
Lähi-idän konflikteista Afrikan ja Aasian mielenosoituksiin vedellä on kasvava rooli kansalaislevottomuuksissa ja aseellisissa konflikteissa. Useimmiten maat ja alueet tekevät kompromisseja ratkaistakseen monimutkaiset vesihuollon kiistat. Indus-vesisopimus, joka jakaa Indus-joen sivujoet Intian ja Pakistanin välillä, on yksi merkittävä esimerkki, joka on ollut voimassa lähes kuusi vuosikymmentä.
Mutta näitä vanhoja yhteistyönormeja koettelevat yhä enemmän ilmastonmuutoksen ennakoimaton luonne, väestönkasvu ja alueelliset konfliktit. Kausiluonteiset vesihuollon laajat vaihtelut – ongelma, jota usein jätetään huomiotta kriisin puhkeamiseen asti – uhkaavat alueellista, paikallista ja maailmanlaajuista vakautta vaikuttamalla maataloustuotantoon, muuttoliikkeeseen ja ihmisten hyvinvointiin.
4. Miljardit ihmiset eivät saa turvallista ja kohtuuhintaista vettä ja sanitaatiopalveluita
, noin 2,1 miljardilla ihmisellä ei ole turvallista pääsyä puhtaaseen juomaveteen, ja yli 4,5 miljardilla ihmisellä ei ole viemärijärjestelmiä. Joka vuosi miljoonat ihmiset sairastuvat ja kuolevat ripuliin ja muihin vesiperäisiin sairauksiin.
Monet epäpuhtaudet liukenevat helposti veteen, ja pohjavesikerroksissa, joissa ja vesijohtovedessä voi olla ympäristönsä kemiallisia ja bakteeri-merkkejä – lyijyä putkista, teollisuusliuottimia tuotantolaitoksista, elohopeaa luvattomista kultakaivoksista, viruksia eläinjätteistä sekä nitraatteja ja torjunta-aineet maatalouden pelloilta.
5. Pohjavesi on maailman suurin makean veden lähde
Pohjavesikerroksissa olevan veden määrä, jota kutsutaan myös pohjavedeksi, on yli 25 kertaa suurempi kuin koko planeetan jokien ja järvien vesimäärä.
Noin 2 miljardia ihmistä luottaa pohjaveteen pääasiallisena juomaveden lähteenä, ja lähes puolet sadon kasteluun käytetystä vedestä tulee maan alla.
Tästä huolimatta saatavilla olevan pohjaveden laadusta ja määrästä tiedetään liian vähän. Tämä tietämättömyys johtaa monissa tapauksissa liikakäyttöön, ja monet pohjavesikerrot maissa, jotka tuottavat suuria määriä vehnää ja viljaa, ovat ehtyneet. Esimerkiksi Intian viranomaiset sanovat, että maalla on vielä pahempi vesikriisi, mikä johtuu suurelta osin satoja metrejä maanpinnan alapuolelle painuneen pohjaveden kutistumisesta.