6 merkkejä nollajätteen tulevaisuudesta

Tärkeimmät ruokahävikin syyt:

· Supermarketit heittävät pois vanhentuneet tuotteet;

· Ravintolat pääsevät eroon kaikesta, mitä asiakkaat eivät ole syöneet;

· Yksilöt heittävät roskiin täydellisen hyvät ruoat, joita he eivät yksinkertaisesti halua syödä, samoin kuin kypsennetyt ja alisyödyt ruoat tai myöhempää käyttöä varten ostetut elintarvikkeet, joiden säilyvyys on vanhentumassa.

Suurin osa ruokajätteestä ei edes maailman edistyneissä maissa – esimerkiksi USA:ssa – kierrätetä millään tavalla. Kaikki vain päätyy kaupungin kaatopaikalle – spektaakkeliin, jota melkein yksikään kaupunkilainen ei ole koskaan kokenut – aivan kuten teurastamoon. Valitettavasti pilaantuneet tuotteet kaatopaikalla eivät "vain makaa", vaan hajoavat vapauttaen haitallisia kaasuja ja myrkyttäen ympäristöä. Samaan aikaan ruokajätteestä vapautuva metaanikaasu on 20 kertaa vaarallisempaa ympäristölle kuin hiilidioksidi2 (hiilidioksidi).

On myös hyviä uutisia: ympäri maailmaa yksittäiset yrittäjät ja vihreät aktivistit ovat ryhtymässä hyvin konkreettisiin toimiin ruokahävikkiongelman ratkaisemiseksi. Nämä "ensimmäiset merkit" osoittavat, että kaikki eivät välitä ja että jätteetön tulevaisuus on mahdollista.

1. Bostonissa (USA) voittoa tavoittelematon järjestö "" ("Ruokaa joka päivä") avasi epätavallisen myymälän. Täällä myydään alennettuun hintaan – apua tarvitseville – tuotteita, jotka ovat vanhentuneet, mutta silti käyttökelpoisia. Suurin osa tavaroista on tuoreita vihanneksia, hedelmiä, yrttejä ja maitotuotteita. Siten on mahdollista ratkaista kaksi ongelmaa kerralla: auttaa apua tarvitsevia ja vähentää kaupunkien kaatopaikkoja kuormittavan ruokajätteen määrää. Tällainen kauppa ei näytä ollenkaan masentavalta, mutta (vau, paketti karhunvatukkaa 99 senttiä!)

2. Ranskassa Hallitustasolla supermarketteja kiellettiin heittämästä pois myymättömiä tuotteita. Kaupat ovat nyt velvollisia joko lahjoittamaan lunastamattomia elintarvikkeita voittoa tavoittelemattomille järjestöille, jotka auttavat vähäosaisia, tai lahjoittamaan ruokaa karjan rehuksi tai kompostiksi (palaamaan maaperään sen hyödyksi). On selvää, että tällainen (melko radikaali!) askel vaikuttaa suotuisasti maan ekologian tilaan.

3. Koulujen tiedetään synnyttävän suuria määriä ruokajätettä. Ja on myös selvää, ettei tähän ongelmaan ole yksinkertaista ratkaisua. Mutta tässä esim. Didcot-koulu tytöille Isossa-Britanniassa melkein ratkaisi ongelman. Johto pystyi vähentämään koulun ruokahävikkiä 75 % haastattelemalla oppilaita ruokatottumuksista ja muuttamalla ruokalistaa. Koululounaan hintaa on korotettu, koska valmiit ruoat korvattiin juuri valmistetuilla lämpimillä ja lapsille tarjottiin houkuttelevampia vaihtoehtoja hedelmille ja vihanneksille, samalla kun lihavalmisteiden laatua parannettiin – tämän seurauksena roskakorit ovat melkein tyhjä, ja kaikki lapset ovat onnellisia.

4. Santa Cruzin kaupungintalo (Kalifornia, USA) sponsoroi Zero Food Waste in Schools -ohjelmaa. Tämän seurauksena useat "mielenosoitus"-koulut hämmästyttivät yleisöä ja vievät asiaa eteenpäin! Eräs koulu vähensi päivittäisen ruokahävikin määrän 30 kilosta… nollaan (uskooko joku todella, että tämä on mahdollista?!). Salaisuus, kuten käy ilmi, on:

— kompostoi orgaanista jätettä — anna opiskelijoiden myydä toisilleen ei-toivottuja tavaroita normaalilounastaan ​​— ja rohkaise käyttämään uudelleenkäytettäviä astioita, joita opiskelijat tuovat kotoa.

5. San Franciscon kaupunki (USA) – yksi planeetan edistyneimmistä ruokahävikkiongelman ratkaisemisessa. Jo vuonna 2002 kaupungin viranomaiset hyväksyivät Zero Waste -ohjelman (), jossa asetettiin tavoitteeksi päästä kokonaan eroon kaupunkien kaatopaikoista vuoteen 2020 mennessä. Se saattaa tuntua tieteiskirjallisuudesta, mutta keskipitkän aikavälin tavoite vähentää kaupunkijätteen määrää 75 % vuoteen 2010 mennessä on saavutettu. tavattiin etuajassa: kaupunki on vähentänyt jätettä uskomattomat 77 %! Kuinka tämä on mahdollista? Viranomaiset aloittivat kevyellä painostuksella hotelleja ja ravintoloita. Kaupungin rakennusyhtiöitä pyydettiin sitten lain mukaan hävittämään vähintään 23 rakennusjätettä. Vuodesta 2002 lähtien kaikki kaupungin uudet rakennustyömaat (kuntien rakennukset ja tilat) on rakennettu vain kierrätetyistä, aiemmin hyödynnetyistä rakennusmateriaaleista. Supermarkettien on tarjottava kertakäyttöisiä (muovi)kasseja yksinomaan rahaa vastaan. On otettu käyttöön tiukat säännöt, jotka velvoittavat kansalaisia ​​kompostoimaan ruokajätteen ja kierrättämään muun kuin elintarvikejätteen. Monia muitakin askelia otettiin kohti voittoa. Nyt tavoite vähentää jätettä 100 % vuoteen 2020 mennessä ei vaikuta ollenkaan epärealistiselta: tänään, vuonna 2015, kaupungin jätemäärää on vähennetty 80 %. Heillä on mahdollisuus loput 5 vuotta (tai jopa aikaisemmin) tehdä uskomatonta!

6. New Yorkissa – Yhdysvaltojen suurin kaupunki – suuri ongelma ruokahävikin kanssa. 20 % asukkaista tarvitsee tai tuskin saa edes vähän ruokaa. Samaan aikaan kaupungin kaatopaikalle heittämästä erilaisten jätteiden vuotuisesta määrästä (13 miljoonaa tonnia) 4 on juuri ruokaa!

Voittoa tavoittelematon järjestö CityHarvest pyrkii kuromaan umpeen tämän traagisen kuilun, ja he onnistuvat osittain! Yrityksen työntekijät jakavat joka päivä 61688 kg (!) hyvää, hyvää ruokaa ravintoloista, ruokakaupoista, yritysravintoloista sekä maanviljelijöiltä ja elintarviketuottajilta köyhille noin 500 erilaisen köyhiä auttavan ohjelman kautta.

etsinnässä

Tietenkin nämä esimerkit ovat vain pisara meressä ratkaisuista, jotka auttavat vähentämään ruokahävikkiä ja tekemään maailmasta paremman paikan joka päivä. Jätevähennysohjelmaan voihan osallistua paitsi hallitustasolla, myös yksilötasolla! Niin kauan kuin heität ruokaa pois, voitko kutsua suhtautumistasi ruokaan 100 % eettiseksi? Mitä tehdä? Riittää, kun otat vastuun roskakoristasi ja suunnittelet matkasi supermarkettiin huolellisemmin sekä lahjoitat ei-toivottuja tuotteita tai tuotteita, joiden viimeinen käyttöpäivämäärä on kodittomia ja köyhiä auttaville erityisjärjestöille.

 

 

Jätä vastaus