Polku henkilökohtaiseen hyvinvointiin kulkee myötätunnon kautta toisia kohtaan. Se, mistä kuulet pyhäkoulussa tai buddhalaisuuden luennossa, on nyt tieteellisesti todistettu ja sitä voidaan pitää tieteellisesti suositeltuna tapana tulla onnellisemmaksi. Psykologian professori Susan Krauss Whitborn puhuu tästä lisää.
Halu auttaa muita voi esiintyä monessa muodossa. Joissain tapauksissa välinpitämättömyys muukalaista kohtaan on jo apua. Voit työntää pois ajatuksen "anna jonkun muun tehdä sen" ja ojentaa jalkakäytävälle kompastuvan ohikulkijan. Auta orientoitumaan jotakuta, joka näyttää eksykseltä. Kerro ohikulkijalle, että hänen lenkkarinsa on irti. Kaikilla pienillä teoilla on merkitystä, sanoo Massachusettsin yliopiston psykologian professori Susan Krauss Whitbourne.
Mitä tulee ystäviin ja sukulaisiin, apumme voi olla heille korvaamatonta. Esimerkiksi veljellä on vaikeuksia töissä, ja löydämme aikaa tavata kahvikupillisesti, jotta hän juttelee ja neuvoo jotain. Naapuri astuu sisään sisäänkäynnistä raskaiden laukkujen kanssa, ja autamme häntä kantamaan ruokaa asuntoon.
Joillekin se kaikki on osa työtä. Kaupan työntekijöille maksetaan siitä, että he auttavat ostajia löytämään oikeat tuotteet. Lääkäreiden ja psykoterapeuttien tehtävänä on lievittää sekä fyysistä että henkistä kipua. Kyky kuunnella ja sitten tehdä jotain auttaakseen apua tarvitsevia on ehkä yksi tärkeimmistä osista heidän työssään, vaikkakin joskus melko raskasta.
Myötätunto vs empatia
Tutkijat tutkivat enemmän empatiaa ja altruismia kuin itse myötätuntoa. Aino Saarinen ja kollegat Oulun yliopistosta huomauttavat, että toisin kuin empatia, johon kuuluu kyky ymmärtää ja jakaa muiden positiivisia ja negatiivisia tunteita, myötätunto tarkoittaa ”huolia toisten kärsimyksestä ja halua lievittää sitä. ”
Positiivisen psykologian kannattajat ovat pitkään olettaneet, että myötätunnon pitäisi edistää ihmisten hyvinvointia, mutta tämä alue on jäänyt suhteellisen alitutkituksi. Suomalaiset tiedemiehet kuitenkin väittävät, että ominaisuuksilla, kuten myötätunto ja korkeampi tyytyväisyys elämään, onnellisuus ja hyvä mieli, on ehdottomasti yhteys. Myötätuntoa muistuttavia ominaisuuksia ovat ystävällisyys, empatia, altruismi, prososiaalisuus ja itsemyötätunto tai itsensä hyväksyminen.
Aikaisempi tutkimus myötätunnosta ja siihen liittyvistä ominaisuuksista on paljastanut tiettyjä paradokseja. Esimerkiksi henkilöllä, joka on liian empaattinen ja altruistinen, on suurempi riski sairastua masennukseen, koska "empatian harjoittaminen muiden kärsimyksiä kohtaan lisää stressitasoa ja vaikuttaa ihmiseen negatiivisesti, kun taas myötätunnon harjoittaminen vaikuttaa häneen positiivisesti."
Kuvittele, että puheluun vastannut neuvonantaja, sinun kanssasi, alkoi olla vihainen tai järkyttynyt, koska tämä tilanne on kauhea.
Toisin sanoen, kun tunnemme muiden tuskaa, mutta emme tee mitään lievittääksemme sitä, keskitymme oman kokemuksemme negatiivisiin puoliin ja voimme tuntea olomme voimattomaksi, kun taas myötätunto tarkoittaa, että autamme, emmekä vain katso passiivisesti toisten kärsimystä. .
Susan Whitburn ehdottaa, että muistetaan tilanne, kun otimme yhteyttä tukipalveluun – esimerkiksi Internet-palveluntarjoajaamme. Yhteysongelmat kaikkein sopimattomimmalla hetkellä voivat suututtaa sinut perusteellisesti. "Kuvittele, että puhelimeen vastannut neuvonantaja, sinun kanssasi, suuttui tai järkytyi tämän tilanteen tiukan vuoksi. On epätodennäköistä, että hän voi auttaa sinua ratkaisemaan ongelman. Tämä ei kuitenkaan todennäköisesti tapahdu: todennäköisesti hän kysyy kysymyksiä ongelman diagnosoimiseksi ja ehdottaa vaihtoehtoja sen ratkaisemiseksi. Kun yhteys saadaan luotua, hyvinvointisi paranee ja todennäköisesti hän voi paremmin, koska hän kokee tyytyväisyyttä hyvin tehdystä työstä.
Pitkäaikainen tutkimus
Saarinen ja työtoverit ovat tutkineet syvällisesti myötätunnon ja hyvinvoinnin suhdetta. Tarkemmin sanottuna he käyttivät tietoja kansallisesta tutkimuksesta, joka alkoi vuonna 1980 3596:lla vuosina 1962-1972 syntyneellä suomalaisnuorella.
Kokeen puitteissa testattiin kolme kertaa: vuosina 1997, 2001 ja 2012. Vuoden 2012 lopputestaukseen mennessä ohjelmaan osallistuneiden ikä oli 35-50 vuoden välillä. Pitkän aikavälin seurannan ansiosta tutkijat pystyivät seuraamaan muutoksia myötätunnon tasossa ja osallistujien hyvinvoinnin tunteissa.
Myötätunnon mittaamiseen Saarinen kollegoineen käytti monimutkaista kysymys- ja lausuntojärjestelmää, jonka vastauksia systematisoitiin ja analysoitiin edelleen. Esimerkiksi: "Nautin vihollisteni kärsivän", "Nautin muiden auttamisesta, vaikka he kohtelivat minua huonosti" ja "Inhoan nähdä jonkun kärsivän".
Myötätuntoiset ihmiset saavat enemmän sosiaalista tukea, koska he ylläpitävät positiivisempia kommunikaatiomalleja.
Emotionaalisen hyvinvoinnin mittareihin sisältyi asteikko väitteitä, kuten: "Yleensä olen onnellinen", "Minulla on vähemmän pelkoja kuin muilla minun ikäisilläni." Erillinen kognitiivinen hyvinvointiasteikko otettiin huomioon koettu sosiaalinen tuki ("Kun tarvitsen apua, ystäväni antavat sen aina"), tyytyväisyys elämään ("Kuinka tyytyväinen olet elämääsi?"), subjektiivinen terveys ("Kuinka voit terveyttä vertaisiin verrattuna?"), ja optimismia ("Epäselvissä tilanteissa uskon, että kaikki ratkeaa parhaalla tavalla").
Tutkimuksen vuosien aikana osa osallistujista on muuttunut – valitettavasti näin tapahtuu väistämättä tällaisissa pitkäaikaisissa projekteissa. Finaaliin pääsivät pääosin ne, jotka olivat projektin alkaessa vanhempia, eivät olleet keskeyttäneet kouluaan ja tulivat korkeamman yhteiskuntaluokan koulutetuista perheistä.
Avain hyvinvointiin
Kuten ennustettiin, ihmiset, joilla oli korkeampi myötätunto, säilyttivät korkeamman affektiivisen ja kognitiivisen hyvinvoinnin, yleisen tyytyväisyyden, optimismin ja sosiaalisen tuen. Jopa subjektiiviset arviot tällaisten ihmisten terveydentilasta olivat korkeampia. Nämä tulokset viittaavat siihen, että kuunteleminen ja auttaminen ovat avaintekijöitä henkilökohtaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä.
Kokeen aikana tutkijat totesivat, että myötätuntoiset ihmiset itse puolestaan saivat enemmän sosiaalista tukea, koska he "säilivät positiivisempia kommunikaatiomalleja. Ajattele ihmisiä, joiden lähellä tunnet olosi hyväksi. Todennäköisesti he osaavat kuunnella myötätuntoisesti ja sitten yrittää auttaa, eivätkä he myöskään näytä olevan vihamielisiä edes epämiellyttäviä ihmisiä kohtaan. Et ehkä halua ystävystyä sympaattisen tukihenkilön kanssa, mutta et varmasti haittaisi saada hänen apuaan seuraavan kerran, kun olet pulassa.»
"Myötätunnon kyky tarjoaa meille keskeisiä psykologisia etuja, jotka sisältävät paitsi parantuneen mielialan, terveyden ja itsetunnon, myös laajemman ja vahvemman ystävä- ja tukiverkoston", Susan Whitbourne summaa. Toisin sanoen tiedemiehet todistivat kuitenkin tieteellisesti sen, mistä filosofit ovat kirjoittaneet pitkään ja mitä monien uskontojen kannattajat saarnaavat: myötätunto muita kohtaan tekee meistä onnellisempia.
Tietoja kirjoittajasta: Susan Krauss Whitborn on psykologian professori Massachusettsin yliopistossa ja 16 psykologian kirjan kirjoittaja.