Digitaaliset sodat: miten tekoäly ja big data hallitsevat maailmaa

Vuonna 2016 Davosissa järjestetyssä World Economic Forumissa sen puheenjohtaja Klaus Martin Schwab puhui "neljännestä teollisesta vallankumouksesta": uudesta täydellisen automatisoinnin aikakaudesta, joka luo kilpailua ihmisälyn ja tekoälyn välille. Tätä puhetta (sekä samannimistä kirjaa) pidetään käännekohtana uusien teknologioiden kehityksessä. Monet maat ovat joutuneet valitsemaan, minkä tien he valitsevat: teknologian etusijalle yksilön oikeuksiin ja vapauksiin nähden vai päinvastoin? Niinpä teknologinen käännekohta muuttui sosiaaliseksi ja poliittiseksi.

Mistä muusta Schwab puhui, ja miksi se on niin tärkeää?

Vallankumous muuttaa ihmisten ja koneiden voimatasapainoa: tekoäly (AI) ja robotit luovat uusia ammatteja, mutta myös tappavat vanhoja. Kaikki tämä aiheuttaa sosiaalista eriarvoisuutta ja muita mullistuksia yhteiskunnassa.

Digitaaliteknologiat antavat valtavan edun niille, jotka lyövät vetoa niistä ajoissa: keksijöille, osakkeenomistajille ja pääomasijoittajille. Sama koskee osavaltioita.

Kilpailussa maailmanlaajuisesta johtajuudesta nykyään voittaa se, jolla on eniten vaikutusvaltaa tekoälyn alalla. Tekoälyteknologian soveltamisesta saatavan maailmanlaajuisen voiton seuraavien viiden vuoden aikana arvioidaan olevan 16 biljoonaa dollaria, ja bSuurin osuus tulee Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.

Kiinalainen IT-asiantuntija Kai-Fu Lee kirjoittaa kirjassaan "The Superpowers of Artificial Intelligence" Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä kamppailusta teknologian alalla, Piilaakson ilmiöstä ja maiden välisestä valtavasta erosta.

USA ja Kiina: kilpavarustelu

USA pidetään yhtenä kehittyneimmistä maista tekoälyn alalla. Piilaaksoon sijoittautuneet globaalit jättiläiset – kuten Google, Apple, Facebook tai Microsoft – kiinnittävät tähän kehitykseen suurta huomiota. Heihin liittyy kymmeniä startup-yrityksiä.

Vuonna 2019 Donald Trump tilasi American AI Initiativen luomisen. Se toimii viidellä alueella:

Puolustusministeriön tekoälystrategia puhuu näiden teknologioiden käytöstä sotilaallisiin tarpeisiin ja kyberturvallisuuteen. Samaan aikaan Yhdysvallat tunnusti jo vuonna 2019 Kiinan paremmuuden joissakin tekoälytutkimukseen liittyvissä indikaattoreissa.

Vuonna 2019 Yhdysvaltain hallitus myönsi noin miljardi dollaria tekoälyn alan tutkimukseen. Vuoteen 1 mennessä kuitenkin vain 2020 prosenttia Yhdysvaltain toimitusjohtajista suunnittelee ottavansa käyttöön tekoälyteknologiaa, kun se vuonna 4 oli 20 prosenttia. He uskovat, että teknologian mahdolliset riskit ovat paljon suuremmat kuin sen mahdollisuudet.

Kiina Tavoitteena on ohittaa Yhdysvallat tekoälyssä ja muissa teknologioissa. Lähtökohtana voidaan pitää vuotta 2017, jolloin kansallinen tekoälyteknologian kehittämisstrategia ilmestyi. Sen mukaan vuoteen 2020 mennessä Kiinan olisi pitänyt saavuttaa tämän alan maailman johtajia, ja maan kokonaistekoälymarkkinoiden olisi pitänyt ylittää 22 miljardia dollaria. He suunnittelevat sijoittavansa 700 miljardia dollaria älykkääseen tuotantoon, lääketieteeseen, kaupunkeihin, maatalouteen ja puolustukseen.

Digitaaliset sodat: miten tekoäly ja big data hallitsevat maailmaa
Digitaaliset sodat: miten tekoäly ja big data hallitsevat maailmaa

Kiinan johtaja Xi Jinping näkee tekoälyn "teknologisen vallankumouksen" ja talouskasvun liikkeellepanevana voimana. Kiinan Googlen entinen presidentti Li Kaifu selittää tämän syynä siihen, että AlphaGo (Googlen pääkonttorin kehitystyö) voitti kiinalaisen go-pelin mestarin Ke Jien. Tästä on tullut Kiinalle teknologinen haaste.

Pääasia, jossa maa on toistaiseksi ollut Yhdysvaltoja ja muita johtajia huonompi, on teoreettinen perustutkimus, tekoälyyn perustuvien perusalgoritmien ja sirujen kehittäminen. Tämän voittamiseksi Kiina lainaa aktiivisesti parasta teknologiaa ja asiantuntijoita maailmanmarkkinoilta, mutta ei salli ulkomaisten yritysten kilpailla kiinalaisten kanssa kotimaassa.

Samaan aikaan kaikkien tekoälyalan yritysten joukosta valitaan useissa vaiheissa parhaat ja ylennetään alan johtajiksi. Vastaavaa lähestymistapaa on jo käytetty tietoliikennealalla. Vuonna 2019 Shanghaissa alettiin rakentaa ensimmäistä innovaation ja tekoälyn soveltamisen pilottialuetta.

Vuonna 2020 hallitus lupaa vielä 1,4 biljoonaa dollaria 5G-, tekoäly- ja itseohjautuviin autoihin. He lyövät vetoa suurimmista pilvilaskennan ja data-analyysin tarjoajista – Alibaba Group Holdingista ja Tencent Holdingsista.

Baidu, "kiinalainen Google", jolla on jopa 99 %:n kasvojentunnistustarkkuus, startupit iFlytek ja Face ovat olleet menestyneimmät. Kiinalaisten mikropiirien markkinat kasvoivat pelkästään yhdessä vuodessa – vuodesta 2018 vuoteen 2019 – 50 %: 1,73 miljardiin dollariin.

Kauppasodan ja Yhdysvaltojen diplomaattisten suhteiden huonontuessa Kiina on tehostanut siviili- ja sotilashankkeiden integrointia tekoälyn alalla. Päätavoitteena ei ole vain teknologinen, vaan myös geopoliittinen ylivoima Yhdysvaltoihin nähden.

Vaikka Kiina on onnistunut ohittamaan Yhdysvallat isojen ja henkilökohtaisten tietojen rajoittamattomassa saatavuudessa, se on edelleen jäljessä teknisten ratkaisujen, tutkimuksen ja laitteiden alalla. Samaan aikaan kiinalaiset julkaisevat enemmän siteerattuja artikkeleita tekoälystä.

Mutta tekoälyprojektien kehittämiseen tarvitsemme paitsi resursseja ja valtion tukea. Tarvitaan rajoittamaton pääsy suurdataan: juuri ne luovat pohjan tutkimukselle ja kehitykselle sekä robottien, algoritmien ja hermoverkkojen koulutukselle.

Big data ja kansalaisvapaudet: mikä on edistyksen hinta?

Myös USA:ssa big data otetaan vakavasti ja uskotaan sen mahdollisuuksiin taloudellisen kehityksen kannalta. Jopa Obaman aikana hallitus käynnisti kuusi liittovaltion suurdataohjelmaa, joiden yhteismäärä on 200 miljoonaa dollaria.

Suurien ja henkilökohtaisten tietojen suojaamisen yhteydessä kaikki ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Käännekohtana olivat 11. syyskuuta 2011 tapahtuneet tapahtumat. Uskotaan, että silloin valtio antoi erityispalveluille rajattoman pääsyn kansalaistensa henkilötietoihin.

Vuonna 2007 hyväksyttiin laki terrorismin torjunnasta. Ja samasta vuodesta lähtien FBI:n ja CIA:n käyttöön ilmestyi PRISM – yksi edistyneimmistä palveluista, joka kerää henkilötietoja kaikista sosiaalisten verkostojen käyttäjistä sekä Microsoftista, Googlesta, Applesta, Yahoo-palveluista ja jopa puhelimista. levyjä. Tästä tukikohdasta puhui aiemmin projektitiimissä työskennellyt Edward Snowden.

Keskustelujen ja viestien lisäksi chatissa, sähköpostissa ohjelma kerää ja tallentaa paikkatietoa, selainhistoriaa. Tällaiset tiedot ovat Yhdysvalloissa paljon vähemmän suojattuja kuin henkilötiedot. Kaikki nämä tiedot keräävät ja käyttävät samat IT-jättiläiset Piilaaksosta.

Samanaikaisesti ei ole vielä olemassa yhtä suurdatan käyttöä säätelevää laki- ja toimenpidepakettia. Kaikki perustuu kunkin yrityksen tietosuojakäytäntöön ja muodollisiin velvoitteisiin suojella tietoja ja tehdä käyttäjät nimettömäksi. Lisäksi jokaisella osavaltiolla on omat sääntönsä ja lakinsa tässä suhteessa.

Jotkut osavaltiot yrittävät edelleen suojella kansalaistensa tietoja, ainakin yrityksiltä. Kaliforniassa on maan tiukin tietosuojalaki sitten vuoden 2020. Sen mukaan internetin käyttäjillä on oikeus tietää, mitä tietoa yritykset keräävät heistä, miten ja miksi he käyttävät sitä. Kuka tahansa käyttäjä voi pyytää sen poistamista tai keräämisen kieltämistä. Vuotta aiemmin se kielsi myös kasvojentunnistuksen käytön poliisin ja erityispalveluiden työssä.

Tietojen anonymisointi on suosittu amerikkalaisten yritysten käyttämä työkalu: kun tiedot anonymisoidaan, ja siitä on mahdotonta tunnistaa tiettyä henkilöä. Tämä kuitenkin avaa yrityksille suuria mahdollisuuksia kerätä, analysoida ja soveltaa tietoja kaupallisiin tarkoituksiin. Samaan aikaan niihin ei enää sovelleta salassapitovelvollisuutta. Tällaisia ​​tietoja myydään vapaasti erityisten pörssien ja yksittäisten välittäjien kautta.

Työntämällä lakeja suojaamaan tietojen keräämistä ja myyntiä liittovaltion tasolla, Amerikka voi kohdata teknisiä ongelmia, jotka itse asiassa vaikuttavat meihin kaikkiin. Joten voit poistaa sijainnin seurannan käytöstä puhelimessasi ja sovelluksissa, mutta entä satelliitit, jotka lähettävät näitä tietoja? Nyt niitä on kiertoradalla noin 800, eikä niitä voi sammuttaa: näin jäämme ilman Internetiä, viestintää ja tärkeää dataa – mukaan lukien kuvat lähestyvistä myrskyistä ja hurrikaaneista.

Kiinassa kyberturvallisuuslaki on ollut voimassa vuodesta 2017. Se toisaalta kieltää Internet-yrityksiä keräämästä ja myymästä tietoja käyttäjistä heidän suostumuksellaan. Vuonna 2018 he jopa julkaisivat henkilötietojen suojaa koskevan eritelmän, jota pidetään yhtenä lähimpänä eurooppalaista GDPR:ää. Erittely on kuitenkin vain joukko sääntöjä, ei lakia, eikä se salli kansalaisten puolustaa oikeuksiaan tuomioistuimessa.

Toisaalta laki velvoittaa matkapuhelinoperaattoreita, Internet-palveluntarjoajia ja strategisia yrityksiä säilyttämään osan tiedoista maan sisällä ja siirtämään ne pyynnöstä viranomaisille. Jotain vastaavaa maassamme määrätään niin sanotusta "kevätlakista". Samalla valvontaviranomaisilla on pääsy kaikkiin henkilötietoihin: puhelut, kirjeet, chatit, selainhistoria, maantieteellinen sijainti.

Kiinassa on yhteensä yli 200 henkilötietojen suojaa koskevaa lakia ja asetusta. Vuodesta 2019 lähtien kaikki suositut älypuhelinsovellukset on tarkastettu ja estetty, jos ne keräävät käyttäjätietoja lain vastaisesti. Myös palvelut, jotka muodostavat viestisyötteen tai näyttävät mainoksia käyttäjien mieltymysten perusteella, kuuluivat soveltamisalaan. Jotta verkkoon pääsyä rajoitetaan mahdollisimman paljon, maassa on "Golden Shield", joka suodattaa Internet-liikennettä lakien mukaisesti.

Vuodesta 2019 lähtien Kiina on alkanut luopua ulkomaisista tietokoneista ja ohjelmistoista. Vuodesta 2020 lähtien kiinalaisia ​​yrityksiä on vaadittu siirtymään pilvipalveluihin ja raportoimaan yksityiskohtaisesti IT-laitteiden vaikutuksista kansalliseen turvallisuuteen. Kaikki tämä taustalla on kauppasota Yhdysvaltojen kanssa, joka on kyseenalaistanut kiinalaisten toimittajien 5G-laitteiden turvallisuuden.

Tällainen politiikka aiheuttaa hylkäämistä maailmanyhteisössä. FBI sanoi, että tiedonsiirto kiinalaisten palvelimien kautta ei ole turvallista: paikalliset tiedustelupalvelut voivat käyttää sitä. Kun hän ilmaisi huolensa ja kansainväliset yritykset, mukaan lukien Apple.

Maailman ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch huomauttaa, että Kiina on rakentanut "täydellisen valtion sähköisen valvonnan verkoston ja kehittyneen Internet-sensuurijärjestelmän". Niiden kanssa on samaa mieltä 25 YK:n jäsenvaltiota.

Silmiinpistävin esimerkki on Xinjiang, jossa valtio valvoo 13 miljoonaa uiguuria, muslimikansallista vähemmistöä. Käytetään kasvojentunnistusta, kaikkien liikkeiden seurantaa, keskusteluja, kirjeenvaihtoa ja sortoa. Myös "sosiaaliluottojärjestelmää" kritisoidaan: kun eri palveluihin ja jopa lentoihin ulkomaille pääsee vain riittävä luotettavuus – siviilihallinnon näkökulmasta.

Muitakin esimerkkejä on: kun valtiot sopivat yhtenäisistä säännöistä, joiden pitäisi suojella henkilökohtaisia ​​vapauksia ja kilpailua mahdollisimman paljon. Mutta täällä, kuten sanotaan, on vivahteita.

Kuinka eurooppalainen GDPR on muuttanut tapaa, jolla maailma kerää ja tallentaa tietoja

Vuodesta 2018 lähtien Euroopan unioni on ottanut käyttöön GDPR:n eli yleisen tietosuoja-asetuksen. Se säätelee kaikkea online-käyttäjätietojen keräämiseen, tallentamiseen ja käyttöön liittyvää. Kun laki astui voimaan vuosi sitten, sitä pidettiin maailman tiukimpana järjestelmänä suojata ihmisten yksityisyyttä verkossa.

Laissa luetellaan kuusi oikeusperustaa tietojen keräämiselle ja käsittelylle Internetin käyttäjiltä: esimerkiksi henkilökohtainen suostumus, lailliset velvoitteet ja elintärkeät edut. Jokaisella Internet-palvelujen käyttäjällä on myös kahdeksan perusoikeutta, mukaan lukien oikeus saada tietoa tiedon keräämisestä, korjata tai poistaa itseään koskevia tietoja.

Yritysten on kerättävä ja tallennettava vähimmäismäärä dataa, jota ne tarvitsevat palvelujen tarjoamiseksi. Esimerkiksi verkkokaupan ei tarvitse kysyä sinulta poliittisia mielipiteitäsi voidakseen toimittaa tuotteen.

Kaikki henkilötiedot on suojattava turvallisesti kunkin toiminnan tyyppisten lakien mukaisesti. Lisäksi henkilötiedoilla tarkoitetaan tässä muun muassa sijaintitietoja, etnistä alkuperää, uskonnollisia vakaumuksia, selaimen evästeitä.

Toinen vaikea vaatimus on tietojen siirrettävyys palvelusta toiseen: esimerkiksi Facebook voi siirtää valokuvasi Google Kuviin. Kaikilla yrityksillä ei ole varaa tähän vaihtoehtoon.

Vaikka GDPR otettiin käyttöön Euroopassa, se koskee kaikkia EU:n alueella toimivia yrityksiä. GDPR koskee kaikkia, jotka käsittelevät EU:n kansalaisten tai asukkaiden henkilötietoja tai tarjoavat heille tavaroita tai palveluita.

IT-alan suojelemiseksi luotu laki muuttui epämiellyttävimmiksi seurauksiksi. Pelkästään ensimmäisenä vuonna Euroopan komissio määräsi yli 90 yritykselle sakkoja yhteensä yli 56 miljoonalla eurolla. Lisäksi enimmäissakko voi olla jopa 20 miljoonaa euroa.

Monet yritykset ovat kohdanneet rajoituksia, jotka ovat luoneet vakavia esteitä niiden kehitykselle Euroopassa. Heidän joukossaan oli Facebook, British Airways ja Marriott-hotelliketju. Mutta ennen kaikkea laki iski pk-yrityksiin: niiden on mukautettava kaikki tuotteensa ja sisäiset prosessinsa normeihinsa.

GDPR on synnyttänyt kokonaisen toimialan: asianajotoimistoja ja konsulttiyrityksiä, jotka auttavat saattamaan ohjelmistot ja verkkopalvelut lain mukaisiksi. Sen analogeja alkoi ilmestyä muilla alueilla: Etelä-Koreassa, Japanissa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa. Asiakirjalla oli suuri vaikutus Yhdysvaltojen, maamme ja Kiinan lainsäädäntöön tällä alalla.

Digitaaliset sodat: miten tekoäly ja big data hallitsevat maailmaa
Digitaaliset sodat: miten tekoäly ja big data hallitsevat maailmaa

Saattaa saada vaikutelma, että kansainvälinen käytäntö soveltaa ja suojella teknologioita big datan ja tekoälyn alalla koostuu joistakin ääripäistä: IT-yritysten täydellisestä valvonnasta tai painostuksesta, henkilötietojen loukkaamattomuudesta tai täydellisestä puolustuskyvyttömyydestä valtion ja yritysten edessä. Ei aivan: hyviäkin esimerkkejä on.

Tekoäly ja big data Interpolin palveluksessa

Kansainvälinen rikospoliisijärjestö – lyhennettynä Interpol – on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista. Siihen kuuluu 192 maata. Yksi järjestön päätehtävistä on koota tietokantoja, jotka auttavat lainvalvontaviranomaisia ​​eri puolilla maailmaa ehkäisemään ja tutkimaan rikollisuutta.

Interpolilla on käytössään 18 kansainvälistä tukikohtaa: terroristeista, vaarallisista rikollisista, aseista, varastetuista taideteoksista ja asiakirjoista. Nämä tiedot on kerätty miljoonista eri lähteistä. Esimerkiksi globaalin digitaalisen kirjaston Dial-Doc avulla voit tunnistaa varastetut asiakirjat ja Edison-järjestelmän – väärennökset.

Edistynyttä kasvojentunnistusjärjestelmää käytetään rikollisten ja epäiltyjen liikkeiden seuraamiseen. Se on integroitu tietokantoihin, jotka tallentavat valokuvia ja muita henkilökohtaisia ​​tietoja yli 160 maasta. Sitä täydentää erityinen biometrinen sovellus, joka vertaa kasvojen muotoja ja mittasuhteita niin, että vastaavuus on mahdollisimman tarkka.

Tunnistusjärjestelmä havaitsee myös muita kasvoja muuttavia ja sen tunnistamista vaikeuttavia tekijöitä: valaistus, ikääntyminen, meikki ja meikki, plastiikkakirurgia, alkoholismin ja huumeriippuvuuden vaikutukset. Virheiden välttämiseksi järjestelmän hakutulokset tarkistetaan manuaalisesti.

Järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2016, ja nyt Interpol työskentelee aktiivisesti sen parantamiseksi. International Identification Symposium järjestetään joka toinen vuosi, ja Face Expert -työryhmä vaihtaa kokemuksia maiden välillä kahdesti vuodessa. Toinen lupaava kehitys on äänentunnistusjärjestelmä.

Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälinen tutkimusinstituutti (UNICRI) ja tekoälyn ja robotiikan keskus vastaavat kansainvälisen turvallisuuden alan uusimmasta teknologiasta. Singapore on perustanut Interpolin suurimman kansainvälisen innovaatiokeskuksen. Hänen kehittelynsä joukossa ovat poliisirobotti, joka auttaa ihmisiä kaduilla, sekä tekoäly ja big data -teknologiat, jotka auttavat ennustamaan ja ehkäisemään rikollisuutta.

Miten muuten big dataa käytetään valtion palveluissa:

  • NADRA (Pakistan) – kansalaisten monibiometristen tietojen tietokanta, jota käytetään tehokkaaseen sosiaaliseen tukeen, verotukseen ja rajavalvontaan.

  • Yhdysvaltain sosiaaliturvaviranomainen (SSA) käyttää big dataa käsitelläkseen vammaisvaatimuksia tarkemmin ja vähentääkseen huijareita.

  • Yhdysvaltain opetusministeriö käyttää tekstintunnistusjärjestelmiä säädösasiakirjojen käsittelyyn ja niiden muutosten seuraamiseen.

  • FluView on amerikkalainen järjestelmä influenssaepidemioiden seurantaan ja hallintaan.

Itse asiassa big data ja tekoäly auttavat meitä monilla alueilla. Ne perustuvat verkkopalveluihin, kuten niihin, jotka ilmoittavat sinulle liikenneruuhkista tai väkijoukosta. Lääketieteen big datan ja tekoälyn avulla he tekevät tutkimusta, luovat lääkkeitä ja hoitoprotokollia. Ne auttavat järjestämään kaupunkiympäristöä ja liikennettä niin, että kaikilla on mukavaa. Kansallisessa mittakaavassa ne auttavat kehittämään taloutta, sosiaalisia hankkeita ja teknisiä innovaatioita.

Siksi kysymys suuren datan keräämisestä ja soveltamisesta sekä sen kanssa toimivat tekoälyalgoritmit ovat niin tärkeitä. Samaan aikaan tärkeimmät tätä alaa säätelevät kansainväliset asiakirjat hyväksyttiin aivan hiljattain – vuosina 2018-19. Suurin datan turvallisuuden käyttöön liittyvään pääpulmaan ei ole vielä yksiselitteistä ratkaisua. Kun toisaalta kaikkien tuomioistuinten päätösten ja tutkintatoimien avoimuus ja toisaalta henkilötietojen ja sellaisten tietojen suojaaminen, jotka saattavat vahingoittaa henkilöä julkistettuna. Siksi jokainen valtio (tai valtioliitto) päättää itse tästä asiasta omalla tavallaan. Ja tämä valinta usein määrää koko politiikan ja talouden tuleville vuosikymmenille.


Tilaa Trends Telegram -kanava ja pysy ajan tasalla teknologian, talouden, koulutuksen ja innovaatioiden tulevaisuuden trendeistä ja ennusteista.

Jätä vastaus