Termi "stressi" toi tieteeseen amerikkalainen psykofysiologi Walter Cannon. Hänen käsityksensä mukaan stressi on kehon reaktio tilanteeseen, jossa käydään taistelua selviytymisestä. Tämän reaktion tehtävänä on auttaa henkilöä pitämään itsensä tasapainossa ulkoisen ympäristön kanssa. Tässä tulkinnassa stressi on positiivinen reaktio. Termistä teki maailmankuulun kanadalainen patologi ja endokrinologi Hans Selye. Aluksi hän kuvaili sitä nimellä "yleinen sopeutumisoireyhtymä", jonka tarkoituksena on aktivoida keho kohdatakseen hengen ja terveyden uhkan. Ja tässä lähestymistavassa stressi on myös positiivinen reaktio.
Tällä hetkellä klassisessa psykologiassa erotetaan kaksi stressityyppiä: eustress ja ahdistus. Eustress on kehon reaktio, jossa kaikki kehon järjestelmät aktivoituvat sopeutumaan ja voittamaan esteitä ja uhkia. Ahdistus on jo tila, jolloin sopeutumiskyky heikkenee tai jopa katoaa ylikuormituksen paineessa. Se kuluttaa kehon elimiä, heikentää immuunijärjestelmää, minkä seurauksena henkilö sairastuu. Siten vain yksi tyyppi on "paha" stressi, ja se kehittyy vain, jos henkilö ei ole kyennyt käyttämään positiivisen stressin resursseja vaikeuksien voittamiseksi.
Valitettavasti ihmisten valistuksen puute on maalannut stressin käsitteen yksinomaan negatiivisilla väreillä. Lisäksi monet niistä, jotka kuvailivat sitä tällä tavalla, lähtivät hyvästä aikomuksesta varoittaa hädän vaaroista, mutta eivät puhuneet eustressistä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehtiin kahdeksan vuotta kestänyt tutkimus, johon osallistui kolmekymmentä tuhatta ihmistä. Jokaiselta osallistujalta kysyttiin: ”Kuinka paljon stressiä jouduit kestämään viime vuonna?” Sitten he kysyivät toisen kysymyksen: "Uskotko, että stressi on haitallista sinulle?". Tutkimukseen osallistuneiden kuolleisuus tarkastettiin vuosittain. Tulokset olivat seuraavat: paljon stressiä kokeneiden joukossa kuolleisuus nousi 43 %, mutta vain niillä, jotka pitivät sitä terveydelle vaarallisena. Ja ihmisten joukossa, jotka kokivat paljon stressiä ja samalla eivät uskoneet sen vaaraan, kuolleisuus ei lisääntynyt. Arviolta 182 ihmistä kuoli, koska he uskoivat stressin tappavan heidät. Tutkijat päättelivät, että ihmisten usko stressin kuolevaiseen vaaraan nosti hänet 15. yleisimmäksi kuolinsyyksi Yhdysvalloissa.
Itse asiassa se, mitä ihminen tuntee stressin aikana, voi pelotella häntä: syke, hengitystiheys lisääntyy, näöntarkkuus kasvaa, kuulo ja haju lisääntyvät. Lääkärit sanovat, että ylirasitukseen viittaava sydämentykytys ja hengenahdistus ovat terveydelle haitallisia, mutta samoja fysiologisia reaktioita havaitaan ihmisillä esimerkiksi orgasmin tai suuren ilon aikana, eikä kukaan kuitenkaan koe orgasmia uhkana. Keho reagoi samalla tavalla, kun ihminen käyttäytyy rohkeasti ja rohkeasti. Harvat ihmiset selittävät, miksi keho käyttäytyy tällä tavalla stressin aikana. He vain kiinnittävät siihen etiketin, jossa lukee: "Haitallista ja vaarallista."
Itse asiassa kohonnut syke ja hengitys stressin aikana on välttämätöntä, jotta elimistö saa riittävästi happea, koska on välttämätöntä nopeuttaa kehon reaktioita, esimerkiksi juosta nopeammin, saada enemmän kestävyyttä – näin elimistö yrittää pelastaa sinut tappavalta uhalta. Samaa tarkoitusta varten tehostetaan myös aistielinten havaintoa.
Ja jos ihminen kohtelee stressiä uhkana, niin nopealla sydämenlyönnillä verisuonet kapenevat - sydämen ja verisuonten samaa tilaa havaitaan sydämen kivulla, sydänkohtauksella ja hengenvaaralla. Jos käsittelemme sitä reaktiona, joka auttaa selviytymään vaikeuksista, niin nopealla sydämenlyönnillä verisuonet pysyvät normaalitilassa. Keho luottaa mieleen, ja mieli sanelee keholle kuinka reagoida stressiin.
Stressi laukaisee adrenaliinin ja oksitosiinin vapautumisen. Adrenaliini nopeuttaa sydämenlyöntiä. Ja oksitosiinin toiminta on mielenkiintoisempaa: se saa sinut olemaan seurallisempi. Sitä kutsutaan myös halaushormoniksi, koska sitä vapautuu halauksen aikana. Oksitosiini rohkaisee sinua vahvistamaan ihmissuhteita, saa sinut tuntemaan empatiaa ja tukemaan läheisiäsi. Se rohkaisee meitä etsimään tukea, jakamaan kokemuksia ja auttamaan muita. Evoluutio on antanut meille tehtävän huolehtia sukulaisista. Pelastamme rakkaitamme, jotta voimme lopettaa stressin heidän kohtalostaan. Lisäksi oksitosiini korjaa vaurioituneita sydänsoluja. Evoluutio opettaa ihmiselle, että muista huolehtiminen auttaa selviytymään koettelemusten aikana. Myös muista huolehtimalla opit pitämään huolta itsestäsi. Voittamalla stressaavan tilanteen tai auttamalla läheistäsi sen läpi tulet monta kertaa vahvemmiksi, rohkeammaksi ja sydämesi terveeksi.
Kun taistelet stressiä vastaan, se on vihollisesi. Mutta se, miltä sinusta tuntuu, määrää 80 % sen vaikutuksesta kehoosi. Tiedä, että ajatukset ja teot voivat vaikuttaa tähän. Jos muutat asenteesi positiiviseksi, kehosi reagoi eri tavalla stressiin. Oikealla asenteella hänestä tulee voimakas liittolainen.