Vanhusten aliravitsemus. Mitä pitää muistaa senioriruokavaliota laadittaessa?

Todistettu sisältö

Aliravitsemus osoittautuu vakavaksi ongelmaksi paitsi ns. kolmannen maailman maissa, joissa se liittyy yhteiskunnan huonoon aineelliseen tilanteeseen. Se uhkaa kroonisten sairauksien kanssa kamppailevia ihmisiä. Valitettavasti myös vanhukset, jotka ovat usein sairauksien, huonon liikkuvuuden ja aterioiden laadusta huolehtimisen puutteesta kärsiviä.

Materiaali on tehty yhteistyössä Nutramil Complexin kanssa.

Aliravitsemuksen riski kasvaa iän myötä, joten oikea ravitsemus on erittäin tärkeää vanhuksille. Hyvin usein iäkkäät ihmiset eivät välitä säännöllisestä syömisestä, annokset ovat liian vähäenergiaisia ​​ja ravintoainevapaita. Joskus aliravitsemuksen ruokavaliohoitoon tarkoitettu erityislääkinnällinen ruoka voi auttaa, mikä voi tarjota tasapainoisen ruokavalion tai täydentää päivittäisiä aterioita tarvittavilla ainesosilla, mukaan lukien oikea määrä ikääntyneiden tarvitsemaa proteiinia.

Vanhusten aliravitsemuksen syyt

Vanhusten aliravitsemukseen voi olla monia syitä: vähäinen fyysinen aktiivisuus, ruokahaluttomuus, huonot ruokailutottumukset, jotka voivat tehdä eläkeläisen ruokavaliosta runsaasti yksinkertaisia ​​sokereita ja köyhiä muita ravintoaineita. Lisäksi ikääntymisprosessi itsessään vaikuttaa fysiologisesti syömishäiriöihin – on kylläisyyden aistihäiriöitä, mahalaukun tyhjenemisen viivästymistä aiheuttavia muutoksia ruoansulatuskanavassa, muutoksia janon ja nälän säätelyssä, haju- ja makuaistin heikkenemistä. Aliravitsemuksen riski kasvaa dramaattisesti, jos eläkeläisellä on krooninen sairaus, hän tarvitsee sairaalahoitoa tai on hoitokodissa.

Sosioekonominen tilanne voi myös vaikuttaa iäkkään ravitsemustilaan. Huono aineellinen tilanne, sosiaalinen eristäytyminen, yksinäisyys tai suruaika eivät välttämättä ole vailla vaikutusta.

Vanhusten aliravitsemuksen seuraukset

Vanhuksilla aliravitsemuksen seuraukset ovat erittäin vakavia:

1. laihtuminen
2. lihasvoiman ja psykomotorisen suorituskyvyn heikkeneminen,
3. suolen peristaltiikan heikkeneminen, ruoansulatus- ja imeytymishäiriöt, ohutsuolen kolonisaatio bakteerien kanssa,
4. Rasvamaksa,
5. proteiinisynteesin vähentäminen,
6. haiman painon ja ruoansulatusentsyymien erityksen väheneminen,
7. hengityslihasten surkastuminen ja ilmanvaihdon tehon heikkeneminen,
8. heikentynyt sydänlihaksen supistuminen,
9. lisääntynyt osteoporoosin riski,
10. puutosanemia,
11. huonompi vaste hoitoon, leikkauksen jälkeiset komplikaatiot,
12. pidentynyt hoitoaika => lisääntyneet hoitokustannukset,
13. suurempi komplikaatioiden riski toimenpiteiden jälkeen,
14. suurempi riski kuolla leikkauksen jälkeen,
15. lisääntynyt väsymys,
16. tajunnan häiriöt.

Lisäksi 40 vuoden iän jälkeen alkaa lihasmassan menetys (ns. sarkopenia) – jopa 8 % eliniän vuosikymmenessä. 70 ikävuoden jälkeen tämä osuus nousee – jopa 15 % vuosikymmenessä*. Tätä prosessia pahentavat sairaalahoidon, leikkauksen tai sairauden aiheuttamat immobilisaatiojaksot. Jo 5 päivän immobilisaatio voi aiheuttaa jopa 1 kg lihasmassan menetystä! Lyhyet immobilisaatiojaksot sairauden tai trauman vuoksi voivat olla kliinisesti tärkeitä**.

Senioriruokavalio – mitä kannattaa muistaa?

Seniorin ruokavaliota rakennettaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että ateriat ovat terveellisiä ja ravintoaineita sisältäviä.

Voit lisätä ravintoaineiden saantiasi noudattamalla näitä yksinkertaisia ​​sääntöjä:

1. säännölliset ateriat,
2. arvokkaita välipaloja,
3. ruokien maun parantaminen;
4. suosikkiruokien toimitus;
5. proteiini- ja kaloripitoinen ruoka erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin – pääaterioiden välillä (esim. Nutramil-kompleksi);
6. monivitamiinivalmisteet.

Myös ns. ympäristötekijät voivat vaikuttaa ikääntyneiden aterioiden laatuun ja määrään. Jos mahdollista, huolehdi seurasta ruokailun aikana. Ruoat tulee valmistaa ja esitellä houkuttelevalla tavalla. Fyysinen aktiivisuus kannattaa muistaa – se auttaa normalisoimaan suoliston motiliteettia ja sillä on myös positiivinen vaikutus ruokahalun parantamiseen. Myös hygienialla ja hyvällä suun terveydellä voi olla erittäin merkittävä vaikutus aterioiden tiheyteen ja laatuun.

Hyvä ratkaisu vanhusten ravitsemukseen ovat helppokäyttöiset valmisteet, jotka ovat erikoislääketieteellisiin tarkoituksiin tarkoitettuja ruokia, esim. Nutramil complex®. Tällaiset valmisteet ovat hyvin tasapainotettuja, kätevässä rakeiden muodossa, joten ne voidaan valmistaa herkulliseksi cocktailiksi tai lisätä ateriaan rikastaen sitä kaikilla tarvittavilla ruoan ainesosilla. Tätä tuotetta on saatavilla kolmessa maussa – vanilja, mansikka ja luonnollinen.

On myös syytä kiinnittää huomiota hyvin sulavan proteiinin läsnäoloon ruokavaliossa, mikä auttaa estämään ikään tai liikkumattomuuteen liittyvää lihasmassan menetystä.

Vanhusten ruokavalio – säännöt

Ikääntyneen ruokavalion tulee olla ennen kaikkea riittävän monipuolinen, jotta iäkkään keho saa kaikki tarvittavat ainesosat. Usein vanhusten ateriat eivät ole monipuolisia, ne eivät täytä elimistön perusaine- ja vitamiinitarpeita. Vanhemmat ihmiset eivät aina syö aterioita säännöllisesti, usein näiden aterioiden määrä on yksinkertaisesti liian pieni. Myös otetut lääkkeet voivat heikentää vanhusten ravitsemustilaa.

Usein ruoansulatuskanavan tulehdukset häiritsevät riittävää ateriaa, eivätkä vanhukset myöskään välitä riittävästä nesteen saannista, jota seniorin tulisi ottaa vähintään 2 litraa päivässä.

Ravinto- ja energiaarvot vanhusten ruokavaliossa – kuinka paljon

Vanhemmat ihmiset eivät yleensä ole kovin aktiivisia fyysisesti. Myös aineenvaihdunta muuttuu, joten energiantarpeet eroavat keskimääräisestä aikuisesta.

Yli 65-vuotiaille naisille, jotka elävät kohtalaisen aktiivista elämäntapaa, suositellaan kuluttavan noin 1700 kcal päivässä. Miesten energiantarve on noin 1950 kcal.

Energiansaanti tulee mukauttaa elämäntapaan. Aktiivisten ihmisten tulisi huolehtia kalorien kuluttamisesta enemmän, ja toisaalta – liikunnallinen elämäntapa – liika energia voi aiheuttaa liikalihavuutta, diabetesta ja sydän- ja verisuonitauteja.

Ainesosien suhteet ovat tärkeitä energian tuottamisessa:

1. 50-60 % energiasta tulisi olla peräisin hiilihydraateista. Hiilihydraatit – niiden tulisi olla enimmäkseen monimutkaisia, peräisin vihanneksista, pastasta ja täysjyväleivästä. Ruokavaliota kannattaa myös rikastaa palkokasveilla.
2. 25-30 % rasvoista, kiinnittäen erityisesti huomiota tyydyttymättömien rasvahappojen lähteisiin, rajoittaen eläinrasvojen kulutusta. Hyvä rasvanlähde vanhukselle on merikala, pellavansiemenöljy tai oliiviöljy.
3. 12-15% proteiinista. Erinomainen terveellisen proteiinin lähde on vähärasvainen valkoinen liha, kala, vähärasvaiset maitotuotteet, tofu.

Mitä vitamiineja ja kivennäisaineita?

Vaihtelematon ruokavalio, pieni määrä vihanneksia ja hedelmiä voivat johtaa joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden puutteeseen. Lisäksi ravintoaineet imeytyvät huonommin vanhemmalla iällä, joten niiden riittävään saantiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Yli 65-vuotiailla on syytä muistaa D-vitamiinilisä, koska sitä ei saada elimistölle ihosynteesin kautta. D-vitamiini yhdessä kalsiumin kanssa riittävinä määrinä (20 mikrogrammaa D-vitamiinia ja 200 mg kalsiumia päivässä) auttaa vähentämään luun mineraalien menetystä yli 50-vuotiailla naisilla. Alhainen luun mineraalitiheys on osteoporoosin aiheuttamien luunmurtumien riskitekijä. Sama määrä D-vitamiinia auttaa vähentämään muun muassa lihasheikkouden aiheuttamaa kaatumisriskiä. Kaatumiset ovat yli 60-vuotiaiden naisten ja miesten luumurtumien riskitekijä. D-vitamiinilla on pienemmilläkin määrillä positiivinen vaikutus immuunijärjestelmän toimintaan.

Ruoansulatuskanavan sairaudet voivat vaikuttaa myös B-vitamiinien (esim. B12, B1, B2, B5) puutteeseen. Joidenkin niistä puuttuminen voi johtaa anemiaan. Näitä vitamiineja tarvitaan myös keskushermoston moitteettoman toiminnan kannalta.

A- ja C-vitamiinit, joilla on antioksidanttisia ominaisuuksia, suojaavat soluja oksidatiiviselta stressiltä ja tukevat immuunijärjestelmää.

Valitettavasti myös vanhukset altistuvat raudan puutteelle, joka johtuu usein tämän kivennäisaineen riittämättömyydestä aterioiden yhteydessä tai lääkkeiden käytöstä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti sen imeytymiseen.

Ruokavalio sairaalahoidon aikana

Iäkkäiden, joilla on riski menettää lihasmassaa, tulee erityisesti huolehtia asianmukaisesta proteiinin saannista sairaalahoitojaksojen aikana, mikä johtaa potilaan liikkumattomuuteen. Myös leikkauksen jälkeisinä aikoina oikea proteiinimäärä ruokavaliossa nopeuttaa vaurioituneiden kudosten uusiutumista ja haavan paranemista. Kannattaa muistaa, että aliravitut ihmiset kärsivät vuoteista jopa 5 kertaa useammin!

Materiaali on tehty yhteistyössä Nutramil Complexin kanssa.