He sanovat hänestä, että hän on pahempi kuin tuli. Ja jos muutto on niin vaikeaa aikuisille, mitä puhua lapsista. Miten maiseman vaihto vaikuttaa lapseen? Ja voiko stressiä lievittää?
Sarjakuvassa "Inside Out" 11-vuotias tyttö kokee erittäin tuskallisesti perheensä muuttamisen uuteen paikkaan. Ei ole sattumaa, että elokuvantekijät valitsivat tämän juonen. Maiseman radikaali muutos on suuri stressi paitsi vanhemmille myös lapselle. Ja tämä stressi voi olla pitkäkestoista ja vaikuttaa negatiivisesti henkilön mielenterveyteen tulevaisuudessa.
Mitä nuorempi lapsi, sitä helpommin hän kestää asuinpaikanvaihdon. Näin me ajattelemme ja olemme väärässä. Amerikkalaiset psykologit Rebecca Levin Cowley ja Melissa Kull huomasivat1että liikkuminen on erityisen vaikeaa esikouluikäisille.
"Pienillä lapsilla on vähemmän todennäköistä, että he kehittävät sosiaalisia taitoja, heillä on todennäköisemmin tunne- ja käyttäytymisongelmia", Rebecca Levine sanoo. Nämä vaikutukset voivat kestää vuosia. Ala- tai keskiluokkalaiset oppilaat kestävät muuton helpommin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että liikkumisen kielteiset vaikutukset – oppimissuorituksen heikkeneminen (erityisesti matematiikassa ja luetun ymmärtämisessä) vanhemmilla lapsilla eivät ole niin voimakkaita ja niiden vaikutus heikkenee nopeasti.
Lapset ovat konservatiivisia tottumuksissaan ja mieltymyksissään
Jokainen vanhempi tietää, kuinka vaikeaa on esimerkiksi saada lapsi kokeilemaan uutta ruokaa. Lapsille vakaus ja tuttuus ovat tärkeitä, pienissäkin asioissa. Ja kun perhe päättää vaihtaa asuinpaikkaansa, se pakottaa lapsen välittömästi luopumaan lukemattomista tavoista ja ikään kuin kokeilemaan monia tuntemattomia ruokia yhdellä istumalla. Ilman suostuttelua ja valmistautumista.
Toinen psykologiryhmä teki samanlaisen tutkimuksen.2Tanskan tilastojen perusteella. Tässä maassa kaikki kansalaisliikkeet dokumentoidaan huolellisesti, ja tämä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia asuinpaikan vaihdon vaikutuksia eri ikäisiin lapsiin. Kaikkiaan tilastoja tutkittiin yli miljoonasta tanskalaisesta, jotka ovat syntyneet vuosina 1971-1997. Näistä 37 %:lla oli mahdollisuus selviytyä muutosta (tai useilla) ennen 15 vuoden ikää.
Tässä tapauksessa psykologit eivät olleet kiinnostuneempia koulun suorituksista, vaan nuorisorikollisuudesta, itsemurhasta, huumeriippuvuudesta ja varhaisesta kuolleisuudesta (väkivaltainen ja sattumanvarainen).
Kävi ilmi, että tanskalaisilla teini-ikäisillä tällaisten traagisten tulosten riski kasvoi erityisesti lukuisten muuttojen jälkeen varhaisessa murrosiässä (12-14 vuotta). Samanaikaisesti eri perheiden sosiaalinen asema (tulot, koulutus, työllisyys), jonka tutkijat myös ottivat huomioon, ei vaikuttanut tutkimuksen tulokseen. Alkuperäinen oletus siitä, että haittavaikutukset voivat koskea ensisijaisesti perheitä, joiden koulutus- ja tulotaso on alhainen, ei ole vahvistunut.
Asuinpaikan vaihtoa ei tietenkään aina voida välttää. On tärkeää, että lapsi tai nuori saa muuton jälkeen mahdollisimman paljon tukea niin perheessä kuin koulussakin. Tarvittaessa voit hakea myös psykologista apua.
Brittiläinen lastenpsykologian asiantuntija Sandra Wheatley selittää, että liikkuessaan lapsi kokee vakavaa stressiä, kun hänen pitkään tuntemansa mikrojärjestys romahtaa. Tämä puolestaan johtaa lisääntyneeseen turvattomuuden ja ahdistuksen tunteeseen.
Mutta entä jos muutto on väistämätön?
Tietenkin nämä tutkimukset on pidettävä mielessä, mutta niitä ei pidä ottaa kohtalokkaana väistämättömyytenä. Paljon riippuu perheen psykologisesta ilmapiiristä ja muuton aiheuttaneista olosuhteista. Yksi asia on vanhempien avioero ja toinen asia on työn vaihtaminen lupaavampaan. Lapsen on tärkeää nähdä, etteivät vanhemmat hermostu muuton aikana, vaan ottavat tämän askeleen itsevarmasti ja hyvällä tuulella.
On tärkeää, että lapsen mukana liikkuu merkittävä osa hänen entisistä kodin kalusteistaan – ei vain suosikkileluja, vaan myös huonekaluja, erityisesti sänkyä. Tällaiset entisen elämäntavan komponentit ovat riittävän tärkeitä sisäisen vakauden ylläpitämiseksi. Mutta tärkeintä - älä vedä lasta pois vanhasta ympäristöstä kouristelevasti, äkillisesti, hermostuneesti ja ilman valmistautumista.
1 R. Coley & M. Kull "Kumulatiivinen, ajoitusspesifinen ja interaktiivinen asuinympäristön liikkuvuuden ja lasten kognitiivisten ja psykososiaalisten taitojen mallit", lapsen kehitys, 2016.
2 R. Webb ai. "Varhaisen keski-iän haitalliset seuraukset, jotka liittyvät lasten asumiseen", American Journal of Preventive Medicine, 2016.