Adam Arnesson, 27, ei ole tavallinen maidontuottaja. Ensinnäkin hänellä ei ole karjaa. Toiseksi hän omistaa kaurapellon, josta hänen "maitonsa" saadaan. Viime vuonna kaikki kaura meni ruokkimaan lehmiä, lampaita ja sikoja, joita Adam kasvatti luomutilallaan Örebron kaupungissa Keski-Ruotsissa.
Ruotsalaisen kauramaitoyhtiö Oatlyn tuella Arnesson alkoi luopua karjanhoidosta. Vaikka se tuottaa edelleen suurimman osan maatilan tuloista, kun Adam työskentelee yhteistyössä vanhempiensa kanssa, hän haluaa kääntää sen päinvastaiseksi ja tehdä elämästään inhimillistä.
"Meille olisi luonnollista lisätä karjan määrää, mutta en halua tehdasta", hän sanoo. "Eläinten lukumäärän on oltava oikea, koska haluan tuntea jokaisen näistä eläimistä."
Sen sijaan Arnesson haluaa kasvattaa enemmän viljelykasveja, kuten kauraa, ja myydä niitä ihmisravinnoksi sen sijaan, että ruokkisi karjaa lihaa ja maitoa varten.
Karjan ja lihan tuotanto muodostaa 14,5 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Tämän ohella karjatalous on myös suurin metaanin (nautakarja) ja typpioksiduulipäästöjen (lannoitteista ja lannasta) lähde. Nämä päästöt ovat kaksi voimakkainta kasvihuonekaasua. Nykytrendin mukaan vuoteen 2050 mennessä ihmiset kasvattavat enemmän viljaa suoraan eläinten ruokkimiseen ihmisten itsensä sijaan. Pienetkin siirtymät kohti ihmisten viljelyä lisäävät merkittävästi ruoan saatavuutta.
Yksi yritys, joka ryhtyy aktiivisiin toimiin tämän ongelman ratkaisemiseksi, on Oatly. Sen toiminta on herättänyt suurta keskustelua ja jopa ruotsalaisen meijeriyhtiön syytteen kohteena sen meijeriteollisuutta ja siihen liittyvistä ilmapäästöistä vastaan tehdyistä hyökkäyksistä.
Oatlyn toimitusjohtaja Tony Patersson sanoo, että he vain tuovat tieteellistä näyttöä ihmisille kasviperäisten elintarvikkeiden syömisestä. Ruotsin elintarvikevirasto varoittaa, että ihmiset kuluttavat liikaa maitotuotteita, mikä aiheuttaa lehmien metaanipäästöjä.
Arnesson sanoo, että monet ruotsalaiset maanviljelijät pitävät Oatlyn toimintaa demonisoivana. Adam otti yritykseen yhteyttä vuonna 2015 nähdäkseen, voisivatko he auttaa häntä pääsemään pois meijeriliiketoiminnasta ja viemään liiketoimintaa toiseen suuntaan.
"Minulla oli paljon sosiaalisen median tappeluita muiden viljelijöiden kanssa, koska uskon, että Oatly voi tarjota alallemme parhaat mahdollisuudet", hän sanoo.
Oatly vastasi välittömästi viljelijän pyyntöön. Yritys ostaa kauraa tukkukauppiailta, koska sillä ei ole kapasiteettia ostaa myllyä ja käsitellä viljaa, mutta Arnesson oli tilaisuus auttaa karjankasvattajia siirtymään ihmiskunnan puolelle. Vuoden 2016 loppuun mennessä Arnessonilla oli oma luomuvalikoima Oatly-merkkistä kauramaitoa.
"Monet maanviljelijät vihasivat meitä", sanoo Cecilia Schölholm, Oatlyn viestintäpäällikkö. "Mutta haluamme olla katalysaattori. Voimme auttaa maanviljelijöitä siirtymään julmuudesta kasviperäiseen tuotantoon."
Arnesson myöntää, että hän on kohdannut vain vähän vihamielisyyttä naapureidensa taholta yhteistyöstään Oatlyn kanssa.
”Se on hämmästyttävää, mutta kaupassani oli muita maidontuottajia. Ja he pitivät kauramaidosta! Yksi sanoi pitävänsä lehmänmaidosta ja kaurasta. Se on ruotsalainen teema – syö kauraa. Viha ei ole niin voimakas kuin Facebookissa näyttää."
Ensimmäisen kauran maidontuotantovuoden jälkeen Ruotsin maatalousyliopiston tutkijat havaitsivat, että Arnessonin maatila tuotti kaksi kertaa enemmän ihmisravinnoksi tarkoitettuja kaloreita hehtaaria kohden ja vähensi jokaisen kalorin ilmastovaikutuksia.
Nyt Adam Arnesson myöntää, että kauran kasvattaminen maitoa varten on kannattavaa vain Oatlyn tuen ansiosta, mutta hän toivoo, että se muuttuu yrityksen kasvaessa. Yhtiö tuotti 2016 miljoonaa litraa kauramaitoa vuonna 28 ja aikoo lisätä tämän 2020 miljoonaan litraan 100:lla.
"Haluan olla ylpeä siitä, että maanviljelijä on mukana muuttamassa maailmaa ja pelastamassa planeettaa", Adam sanoo.