Verikoe on ensisijainen tapa selvittää, mitä kehossasi tapahtuu. Monimutkaista diagnoosia ei tarvita tulehduksen esiintymisen tai häiritsevien vaivojen syyn selvittämiseen. Verikokeen ansiosta on mahdollista diagnosoida verenkiertoelimistön sairaudet tai diabetes ja aloittaa hoito kilpirauhasen vajaatoiminnassa.
Morfologia ja OB
Ennaltaehkäisevä verikoe on suositeltavaa käydä kerran vuodessa, vaikka toki on tapauksia, joissa se kannattaa tehdä useammin (lähde: medistore). Se riippuu pitkälti siitä, miltä sinusta tuntuu tai mistä tahansa häiritsevästä oireesta. Helpoin tapa on aloittaa täydellinen verenkuva Biernackin reaktioindeksillä (ESR). Näiden testien tulosten ansiosta on mahdollista määrittää, toimivatko verenkiertoelimistön tai elinten, kuten munuaisten, maksan tai umpieritysrauhaset, toiminnot kunnolla. Tutkimus, joka osoittaa poikkeavuuksia ja poikkeamia normista, on edellytys monimutkaisemman diagnosoinnin aloittamiselle.
Testaa hormoneja ja verensokeria
On olemassa joukko vaivoja, joiden esiintymisen pitäisi johtaa verikokeisiin. Yksi niistä on jatkuvan väsymyksen ja pitkäaikaisen heikkouden tunne. On mahdollista, että huonompi olo johtuu tietystä tapahtumasta tai pitkistä töissä vietetyistä tunteista. Jos väsymys ei kuitenkaan hellitä muutaman päivän kuluttua, kannattaa mennä lääkäriin, joka lähettää sinut perusverikokeeseen. ESR-testin avulla voit määrittää, kamppaileeko elimistö infektion kanssa vai onko kehossa liian alhainen punasolu- tai hemoglobiinipitoisuus. Toinen argumentti verikokeen tekemiselle on painonpudotus, joka tapahtui huolimatta siitä, ettei laihdutusruokavaliota ole käytetty ja syönyt samaa ruokaa. Tämä voi liittyä ärtyneisyyteen ja lämmön tunteeseen. Nämä oireet viittaavat siihen, että kilpirauhashormonitasot, kuten TSH, T3 ja T4, on tarkistettava. Näiden hormonien taso, joka poikkeaa normista, voi olla merkki kilpirauhasen toimintahäiriöstä. Hälyttäviä oireita voivat olla myös jatkuva janon tunne sekä liiallinen taipumus mustelmiin. Ilmoitetut oireet voivat olla diabeteksen lähde, jonka esiintyminen voidaan osoittaa verensokeritestillä.
Ennaltaehkäisy 40 vuoden iän jälkeen
Neljänkymmenen vuoden iän jälkeen kannattaa ottaa profylaksiaan lipidiprofiilin verikoe. Tämän ansiosta voit tarkistaa yleisen kolesterolin tason, jonka liian korkea pitoisuus (LDL-kolesteroli) voi johtaa ateroskleroosiin tai muihin vaarallisiin sydän- ja verisuonisairauksiin. On tärkeää, että tällainen testi osoittaa kokonaiskolesterolin lisäksi myös sen pitoisuuden jaettuna fraktioihin: hyvä HDL-kolesteroli ja huono LDL. Lipidogrammi voidaan tehdä systemaattisesti myös ennen neljänkymmenen vuoden ikää, kun ruokavalio on kaloririkas ja runsaasti rasvaista lihaa ja lihaa.