"Jumala viestit" sosiaalisissa verkostoissa ja niiden seuraukset

Sosiaalisessa mediassa julkaistu huolimaton kommentti tai "rajalla" -kuva voi katkaista uran tai pilata suhteen. Useimmat meistä eivät anna humalaisen ystävän ajaa autoa, mutta nykypäivän todellisuudessa on yhtä tärkeää estää häntä ja itseäsi paastoamasta.

Miksi julkaisemme sosiaalisessa mediassa jotain, mikä voi aiheuttaa ongelmia? Emmekö todellakaan hetken vaikutuksen alaisena ajattele seurauksia ollenkaan vai uskommeko, että kukaan, paitsi ystävät, ei kiinnitä huomiota viestiimme? Tai ehkä päinvastoin, jahtaamme tykkäyksiä ja uudelleenpostauksia?

Turvallisen verkkokäyttäytymisen puolestapuhuja ja tutkija Sue Scheff suosittelee pohtimaan sosiaalisiin verkostoihin lähetettyjen "humalassa" tai liian tunnepitoisten viestien mahdollisia seurauksia. "Imagomme verkossa pitäisi heijastaa kaikkea parasta, mitä meillä on, mutta harvat onnistuvat", hän sanoo ja perustelee näkemyksensä tutkimustietoihin vedoten.

Tämän hetken vallan alla

New York University College of Public Healthin tutkimuksessa kävi ilmi, että noin kolmannes (34,3 %) kyselyyn vastanneista nuorista oli julkaissut sosiaalisen median sivuillaan päihtyneenä. Noin neljännes (21,4 %) katui sitä.

Tämä ei koske vain sosiaalista mediaa. Yli puolet ihmisistä (55,9 %) lähetti hätiköityjä viestejä tai soitti päihteiden vaikutuksen alaisena ja noin neljännes (30,5 %) katui sitä myöhemmin. Lisäksi tällaisessa tilanteessa meidät voidaan merkitä yleiskuvaan ilman varoitusta. Noin puolet vastaajista (47,6 %) oli valokuvassa humalassa ja 32,7 % katui sitä jälkeenpäin.

Useimmat työnantajat katsovat nykyään työnhakijoiden profiileja sosiaalisissa verkostoissa

"Jos joku ottaa meistä kuvan huonokuntoisessa tilassa ja julkaisee sen sitten yleisölle, monet meistä häpeävät ja riitelevät kuvan julkaisijoiden kanssa kysymättä", sanoo kansanterveyskeskuksen tutkija Joseph Palamar. HIV:hen, C-hepatiittiin ja huumeiden käyttöön liittyvät tutkimukset. "Se voi vaikuttaa myös uraan: useimmat työnantajat katsovat nykyään työnhakijoiden sosiaalisen median profiileja ja tuskin löytävät mielellään todisteita hyväksikäytöstä."

Työnhaku

Verkkotyösivuston vuonna 2018 tekemä tutkimus vahvisti, että 57 prosenttia työnhakijoista hylättiin sen jälkeen, kun mahdolliset työnantajat olivat tarkastaneet heidän sosiaalisen median tilinsä. On selvää, että ajattelematon viesti tai röyhkeä twiitti voi maksaa meille kalliisti: noin 75 % amerikkalaisista korkeakouluista tarkastelee mahdollisen opiskelijan verkkotoimintaa ennen kuin päättää ilmoittautua.

Tutkimuksen mukaan kaksi pääasiallista syytä hylkäämiseen ovat:

  • provosoivat tai sopimattomat valokuvat, videot tai tiedot (40%);
  • tieto siitä, että hakijat käyttävät alkoholia tai muita psykoaktiivisia aineita (36 %).

Joseph Palamarin mielestä on tärkeää kouluttaa ihmisiä "juopumuspostausten" riskeistä sosiaalisessa mediassa: "Meitä varoitetaan usein esimerkiksi rattijuopumuuden vaaroista. Mutta on myös tärkeää puhua siitä, että älypuhelimen käyttäminen riittämättömässä tilassa voi lisätä riskiä joutua erilaiseen epämiellyttävään tilanteeseen… «

Työntekijöiden "moraalikoodi".

Vaikka meillä olisi jo työpaikka, se ei tarkoita, että voisimme käyttäytyä verkossa haluamallamme tavalla. Suuri amerikkalainen lakitoimisto Proskauer Rose julkaisi tiedot, jotka osoittavat, että 90 prosentilla kyselyyn vastanneista yrityksistä on omat sosiaalisen median käytännesäännöt ja yli 70 prosenttia on jo ryhtynyt kurinpitotoimiin näitä sääntöjä rikkovia työntekijöitä vastaan. Esimerkiksi yksi sopimaton kommentti työpaikasta voi johtaa irtisanomiseen.

Vältä ei-toivottuja viestejä

Sue Sheff suosittelee olemaan varovaisia ​​ja pitämään huolta toisistaan. ”Kun lähdet juhliin vakaalla aikeella juoda, huolehdi etukäteen raittiin kuljettajan lisäksi myös henkilöstä, joka auttaa sinua hallitsemaan laitteitasi. Jos ystäväsi julkaisee usein kiistanalaisia ​​viestejä joutuessaan tiettyyn tilaan, pidä häntä silmällä. Auta häntä ymmärtämään, että tällaisten impulsiivisten toimien seuraukset eivät ehkä ole kaikkein miellyttävimmät.

Tässä ovat hänen vinkit ihottuman verkkotoiminnan estämiseen.

  1. Yritä suostutella ystävääsi sammuttamaan älypuhelin. Et ehkä onnistu, mutta se kannattaa yrittää.
  2. Yritä minimoida mahdolliset haitat. Tarkista viestien tietosuoja-asetukset, vaikka ne eivät aina tallenna. Varmista, että ilmoitukset toimivat, jos sinut on merkitty valokuvaan. Ja tietysti katso ympärillesi, jotta et menetä hetkeä, jolloin sinut kuvataan.
  3. Piilota gadget tarvittaessa. Jos läheinen ei hallitse itseään päihtyneenä eikä ole enää mahdollista vedota järkeen, sinun on ryhdyttävä äärimmäisiin toimenpiteisiin.

Hän korostaa, että hätiköityt viestit ja kommentit voivat vaikuttaa vakavasti tulevaisuuteen. Yliopistoon, mahdolliseen harjoittelupaikkaan tai unelmatyöpaikkaan meneminen – käytännesääntöjen tai sanattomien käytännesääntöjen rikkominen voi jättää meille mitään. ”Jokainen meistä on klikkauksen päässä elämän muutoksista. Olkoon ne parasta.»


Tietoja kirjoittajasta: Sue Scheff on asianajaja ja kirjoittaja Shame Nation: The Global Online Hatering Epidemic.

Jätä vastaus