Joka sekunti rekkakuorma vaatteita menee kaatopaikalle. Tämän ymmärtävät kuluttajat eivät halua ostaa ei-ympäristöystävällisiä tuotteita. Pelastaakseen planeetan ja oman yrityksensä vaatevalmistajat sitoutuivat ompelemaan tavaroita banaaneista ja levistä
Lentokentän terminaalin kokoisessa tehtaassa laserleikkurit silppuavat pitkiä puuvillalakanoita leikkaamalla pois Zaran takkien hihat. Vielä viime vuoteen asti metallikoriin pudonneet romut käytettiin pehmustettujen huonekalujen täyteaineena tai lähetettiin suoraan Pohjois-Espanjaan Arteijon kaupungin kaatopaikalle. Nyt ne jalostetaan kemiallisesti selluloosaksi, sekoitetaan puukuidun kanssa ja luotiin refibra-niminen materiaali, josta valmistetaan yli tusina vaatekappaletta: T-paitoja, housuja, toppeja.
Tämä on Zaran ja seitsemän muun brändin omistavan Inditexin aloite. Ne kaikki edustavat muotialan segmenttiä, joka tunnetaan melko halvoista vaatteista, jotka tulvivat ostajien vaatekaapit jokaisen kauden alussa ja menevät muutaman kuukauden kuluttua roskakoriin tai vaatekaapin kaukaisimmille hyllyille.
- Niiden lisäksi Gap lupaa käyttää vuoteen 2021 mennessä vain luomutilojen tai ympäristöä vahingoittamattomien teollisuudenalojen palvelijoita;
- Japanilainen Fast Retailing, joka omistaa Uniqlon, kokeilee laserkäsittelyä vähentääkseen veden ja kemikaalien käyttöä vaikeuksissa olevissa farkuissa;
- Ruotsalainen jättiläinen Hennes & Mauritz investoi startup-yrityksiin, jotka ovat erikoistuneet jätteenkierrätysteknologioiden kehittämiseen ja tavaroiden valmistukseen epäperinteisistä materiaaleista, kuten sienirihmastosta.
"Yksi suurimmista haasteista on tarjota muotia jatkuvasti kasvavalle väestölle ja samalla olla ympäristöystävällinen", sanoo H&M:n toimitusjohtaja Karl-Johan Persson. "Meidän täytyy vain siirtyä jätteettömään tuotantomalliin."
Kolmen biljoonan dollarin teollisuus käyttää käsittämättömiä määriä puuvillaa, vettä ja sähköä tuottaakseen 3 miljardia vaatekappaletta ja asusteita joka vuosi, joista 100 % McKinseyn mukaan heitetään pois vuodessa. Alle 60 % valmistetuista asioista kierrätetään uusiksi, myöntää englantilaisen tutkimusyhtiö Ellen MacArthur Foundationin työntekijä Rob Opsomer. "Noin kokonainen rekkakuorma kangasta menee kaatopaikalle joka sekunti", hän sanoo.
Vuonna 2016 Inditex valmisti 1,4 miljoonaa vaatekappaletta. Tämä tuotantotahti on auttanut yritystä kasvattamaan markkina-arvoaan lähes viisinkertaiseksi viimeisen vuosikymmenen aikana. Mutta nyt markkinoiden kasvu on hidastunut: milleniaalit, jotka arvioivat "pikamuodin" vaikutusta ympäristöön, maksavat mieluummin kokemuksista ja tunteista kuin tavaroista. Inditexin ja H&M:n tulos on jäänyt viime vuosina analyytikoiden odotuksista, ja yritysten markkinaosuudet ovat pienentyneet noin kolmanneksella vuonna 2018. ”Heidän liiketoimintamallinsa ei ole jätteetön”, sanoo Edwin Ke, Hong Kong Lightin toimitusjohtaja. Teollisuuden tutkimuslaitos. "Mutta meillä kaikilla on jo tarpeeksi asioita."
Vastuullisen kulutuksen suuntaus sanelee omat ehdot: ne yritykset, jotka siirtyvät ajoissa jätteettömään tuotantoon, voivat saada kilpailuetua. Jätteen määrän vähentämiseksi kauppiaat ovat asentaneet moniin myymälöihin erikoiskontteja, joihin asiakkaat voivat jättää kierrätykseen menevät tavarat.
Accenturen vähittäiskaupan konsultti Jill Standish uskoo, että kestäviä vaatteita valmistavat yritykset voivat houkutella lisää asiakkaita. – Rypäleen lehdistä tehty laukku tai appelsiininkuoresta valmistettu mekko ei ole enää pelkkää tavaraa, niiden takana on mielenkiintoinen tarina, hän sanoo.
H&M:n tavoitteena on tuottaa kaikkea kierrätetyistä ja kestävistä materiaaleista vuoteen 2030 mennessä (tällaisten asioiden osuus on nyt 35 %). Vuodesta 2015 lähtien yritys on sponsoroinut kilpailua startup-yrityksille, joiden teknologiat auttavat vähentämään muotiteollisuuden kielteisiä ympäristövaikutuksia. Kilpailijat kilpailevat miljoonan euron (1 miljoonan dollarin) apurahasta. Yksi viime vuoden voittajista on Smart Stitch, joka kehitti langan, joka liukenee korkeissa lämpötiloissa. Tämä tekniikka auttaa optimoimaan tavaroiden kierrätyksen, mikä helpottaa nappien ja vetoketjujen poistamista vaatteista. Startup Crop-A-Porter on oppinut luomaan lankaa pellava-, banaani- ja ananasviljelmien jätteistä. Toinen kilpailija on luonut teknologian erottamaan eri materiaalien kuidut sekakankaita käsiteltäessä, kun taas toiset startupit valmistavat vaatteita sienistä ja levistä.
Vuonna 2017 Inditex alkoi kierrättää vanhoja vaatteita niin sanotuiksi historiallisiksi paloiksi. Kaikkien yrityksen vastuullisen tuotannon (luomuvillasta valmistetut tavarat, uurrettujen ja muiden ekomateriaalien käyttö) ponnistelujen tulos oli Join Life -vaatelinja. Vuonna 2017 tällä tuotemerkillä ilmestyi 50% enemmän tuotteita, mutta Inditexin kokonaismyynnissä tällaisten vaatteiden osuus on enintään 10%. Kestävien kankaiden tuotannon lisäämiseksi yritys sponsoroi tutkimusta Massachusetts Institute of Technologyssa ja useissa espanjalaisissa yliopistoissa.
Vuoteen 2030 mennessä H&M aikoo nostaa kierrätettyjen tai kestävien materiaalien osuuden tuotteissaan 100 prosenttiin nykyisestä 35 prosentista.
Yksi tutkijoiden parissa työskentelevistä teknologioista on vaatteiden valmistus puunjalostuksen sivutuotteista 3D-tulostuksella. Muut tutkijat oppivat erottamaan puuvillalangat polyesterikuiduista sekakankaiden käsittelyssä.
"Yritämme löytää vihreämpiä versioita kaikista materiaaleista", sanoo German Garcia Ibáñez, joka valvoo kierrätystä Inditexissä. Hänen mukaansa kierrätysmateriaaleista valmistetuissa farkuissa on nyt vain 15 % kierrätyspuuvillaa – vanhat kuidut kuluvat ja täytyy sekoittaa uusiin.
Inditexin ja H&M:n mukaan yritykset vastaavat kierrätettyjen ja kierrätettyjen kankaiden käyttöön liittyvistä lisäkustannuksista. Join Life -tuotteet maksavat suunnilleen saman verran kuin muut vaatteet Zara-myymälöissä: T-paidat myydään alle 10 dollarilla, kun taas housut maksavat yleensä enintään 40 dollaria. H&M puhuu myös aikomuksestaan pitää kestävistä materiaaleista valmistettujen vaatteiden hinnat alhaisina, yhtiö odottaa, että tuotannon kasvun myötä tällaisten tuotteiden kustannukset laskevat. "Sen sijaan, että pakottaisimme asiakkaat maksamaan kustannukset, näemme sen vain pitkän aikavälin investointina", sanoo Anna Gedda, joka valvoo H&M:n kestävää tuotantoa. "Uskomme, että vihreä muoti voi olla edullista jokaiselle asiakkaalle."